Vaatteiden kulutus yhteydessä hyvinvointiin
Vaatteiden loppuunkäyttäminen on vahvemmin yhteydessä kuluttajien kasvaneeseen hyvinvointiin, käy ilmi Vaasan yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Vaasan yliopiston väitöskirjatutkija Essi Vesterinen ja kuluttajakäyttäytymisen professori Harri Luomala tutkivat Aucklandin yliopiston apulaisprofessori Michael S.W. Leen kanssa, miten vaatteiden kulutus ja erityisesti sen vähentäminen vaikuttaa kuluttajien hyvinvointiin.
Kirjoittajien tuoreessa, Journal of Macromarketing -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vaatteiden kulutuksen kaikkien eri vaiheiden, kuten uusista vaatteista haaveilun, ostamisen ja käytön, yhteyttä hyvinvointiin. Tutkimuksessa analysoitiin 155 vaatteiden ostolakossa olleen kuluttajan blogipostausta sekä 661 kuluttajan lomakekyselyvastaukset.
Tulokset osoittavat, että nimenomaan vaatteiden käyttäminen pitkään ja intensiivisesti olisi vahvimmin yhteydessä kasvaneeseen hyvinvointiin.
Vaatteiden käyttäminen pitkään kohensi kehonkuvaa
Professori Luomalan mukaan keskittyminen jo olemassa oleviin vaatteisiin voi vähentää vertailua muihin ja markkinoinnin luomiin kehollisiin ihanteisiin ja parantaa siten itsetuntoa. Tutkimuksessa vaatteiden käyttäminen loppuun olikin yhteydessä myös kohentuneeseen kehonkuvaan, mikä itse asiassa osittain selitti myös vaikutusta hyvinvointiin.
”Ostolakossa olleet kuvailivat kokemuksiaan muun muassa niin, että vaatteet eivät enää roiku rekissä muistuttamassa jostain ihmisestä, joka ehkä haluaisi olla, vaan ne ovat kaikki sellaisia, joita käyttää, ja on arjessa jotenkin tyytyväisempi olo itseensä”, valottaa Vesterinen.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa paitsi kuluttajille, myös yrityksille, järjestöille ja päättäjille ylikulutuksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Tutkijoiden mukaan vaate-ekosysteemin muuttaminen kestäväksi niin ympäristön kuin kuluttajienkin kannalta vaatii panosta kaikilta toimijoilta, siis myös lainsäätäjiltä ja markkinoijilta. Kuluttajien halua ja kykyä uuden vaatteen pitkäaikaiseen käyttöön voitaisiin tukea esimerkiksi sääntelemällä markkinointia sekä asettamalla tuottajia velvoittava pakollinen takuu tuotteiden kestävyydelle.
Nykyiset toimet ylikulutuksen hillitsemiseksi eivät riitä – taustalla ihmisten sisäsyntyinen itsekkyys
Vaateteollisuus on tutkitusti yksi ympäristöä kuormittavimmista teollisuudenaloista. Alan päästöjä on pyritty suitsimaan esimerkiksi kiertotalousratkaisuilla sekä kestävämmillä tuotantotavoilla. Näistä pyrkimyksistä huolimatta vaateteollisuuden päästöt ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan.
Aikaisempien toimien tehottomuutta saattaa selittää ihmisen sisäsyntyinen itsekkyys.
”Jos vastuullisuus esitetään toimintana, joka hyödyttää maapalloa ja esimerkiksi tehdastyötekijöitä kaukana tuotantoketjun toisessa päässä, mutta samalla tarkoittaa kuluttajalle itselleen jostakin luopumista, se ei ole houkuttelevaa”, sanoo Vesterinen.
Kuitenkin tuoreen tutkimuksen lisäksi myös aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että kulutuksen vähentäminen voi johtaa parantuneeseen hyvinvointiin.
”Monet kulutustaan vapaaehtoisesti vähentävät myös tekevät sen nimenomaan oman hyvinvointinsa vuoksi, ympäristöhyötyjen ollessa sivuseikka”, muistuttaa Vesterinen.
Lähde ja kuva: Vaasan Yliopisto / Essi Vesterinen
