Kansainvälinen Maailman vegaanipäivä 1.11.2024 muistuttaa kasvissyönnin tarpeellisuudesta maailman tulevaisuuden turvaamiseksi. Veganismi on siirtynyt 30 vuodessa marginaalista valtavirtaan ja herättää tänä päivänä ennennäkemätöntä kiinnostusta. Tietokirjailija ja eläinoikeusvaikuttaja Benjamin Pitkänen (VTM) haluaa innostaa ihmisiä kokeilemaan vegaanista ruokavaliota ja pohtimaan, miltä maailma näyttäisi, jos eläimet eivät olisi lautasillamme.

Vegaaniruokavalion terveyshyödyt ja ilmastovaikutukset

Kasvipohjaisen ruokavalion on osoitettu tarjoavan merkittäviä terveyshyötyjä, kuten pienentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin. Terveydellisten hyötyjen lisäksi vegaaniruokavalion todettiin olevan tehokkain tapa pienentää yksilön ympäristöjalanjälkeä vuonna 2018 julkaistussa Oxfordin tutkimuksessa. Pitkäsen mukaan ruokamurros on keskeinen osa kestävää tulevaisuutta, mutta eläinperäisten tuotteiden harhaanjohtava markkinointi sekä kulttuuriset normit hidastavat muutosta.

Kauppa ja politiikka ruokamurroksen jarruna

Viime aikoina on uutisoitu siitä, kuinka kasvipohjaiset tuotteet jäävät usein eläinperäisten tuotteiden varjoon kaupan hinnoittelun takia. ”Kaupat soveltavat vegaanituotteisiin korkeampia katteita kuin tarjouslihaan, mikä hidastaa niiden kulutuksen valtavirtaistumista”, Pitkänen toteaa.

Suomalaista maataloutta tuettiin vuonna 2023 kansallisin verovaroin yli miljardin euron edestä, josta merkittävä osa meni eläintuotannon tukemiseen. Ilman maataloustukien ohjaamista kasvipohjaiseen ruoantuotantoon on vaikeaa nähdä suurta muutosta ihmisten kulutustottumuksissa, koska nykyiset tuet tekevät eläinperäisistä tuotteista keinotekoisen halpoja.

Maailman vegaanipäivä 1.11.2024.

Lähde: Viral Vegans

Kuva: Pavel Tahkovuori

Pitkänen on saatavilla haastatteluihin, joissa hän voi tarjota käytännön vinkkejä ensimmäisten askeleiden ottamiseen kohti kasvipohjaista arkea. Kasvava tietoisuus eläintuotannon vaikutuksista ympäröivään maailmaan voi auttaa suomalaisia tarkastelemaan uudelleen ruokavalintojaan.

The post Maailman vegaanipäivä täyttää 30 vuotta appeared first on Vegelä.

Ihmisen vaikea suhde eläimiin on Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen huomenna julkaistavan kirjan Rakkaat eläimet, joita syömme pääteema. Yli 300-sivuinen järkäle on tutkimuksen kaltainen hyppäys luontosuhteemme varjopuolelle. Mukavaa luettavaa se ei aina ole, eikä pidäkään, sillä varsinkin tuotantoeläinten elämästä ja ihmisen ahneuksissaan aiheuttamasta kärsimyksestä puhutaan yleisesti edelleen aivan liian vähän.

Muistan itse teini-iässä halunneeni ostaa kanin, koska se oli kaupan ikkunassa laitettu samaan häkkiin kukon kanssa. Kukko oli nokkinut kanin päälaen verille ja tämä säälitti perhettäni kovasti. Meille tuli lemmikki ja eläinkaupan realismi aukesi minulle ensimmäistä kertaa. Tätä säälin ja säälimättömyyden teemaa kirja käsittelee laajan haastattelutiedon kautta. Ääneen pääsevät eläintenhoitajiksi opiskelevat, lomittajat ja itseoikeutetusti vegaani ja aktivisti Benjamin Pitkänen, jonka henkilökuvan kautta pääsemme sisään eläinaktivismin maailmaan. Tuulimyllyjä vastaan rohkeasti ja äänekkäästi taisteleva Pitkänen saa kimppuunsa vartijat ja suorastaan rasismin innolla toimivat vegaanivihaajat. On vaikea käsittää, että eläinten kärsimyksen ja tappamisen väkivallaton ja ihan laillisoikeudellinen vastustaminen saa aikaan niin paljon vihaa eräissä yksilöissä ja vastustusta jopa yhteiskunnan syvissä rakenteissa.

Kirjan kirjoittaja on Tahkovuori ja Pitkänen tavallaan kirjan päähenkilö, joka varmasti vetoaa lukijoihin enemmän kuin vähemmän julkisuudessa ollut Tahkovuori. Kirjan sisällys on laaja katsaus eläinten elämään meidän ihmisten kanssa. Pääosassa ovat tuotantoeläimet, vaikka riistapuoltakin sivutaan. Koko riistan ”hoitojärjestelmä” kaipaisi avaamista, mutta ehkä se olisi jo oman kirjansa aihe. Lemmikit ja luonnoneläimet jäävät pelkiksi kasvoiksi, kun ihminen ja kaupalliset voimat jylläävät. Erityisesti markkinoinnin maailmaan keskittynyt kappale jäi mieleen kammottavine eläinpelastusvideoineen.

Rakkaat eläimet, joita syömme, on tärkeä kirja. Vaikka aihepiirejä onkin käsitelty laajasti ennenkin, on tämä lukemistani teoksista ehdottomasti ajankohtaisin. Kirjan kirjoittamiseen on selkeästi kulutettu aikaa ja se on käytetty viisaasti. Lähdeluettelo on massiivinen ja ennen kaikkea teksti on selkeää ja helposti luettavaa kautta linjan. Kirjan kirjoittaminen on ollut kulttuuriteko monellakin tapaa ja toivon, että se saa yhä uusia lukijoita haastamaan eläin- ja luontosuhdettaan.

Rakkaat eläimet, joita syömme. Into Kustannus 2024

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Nauska

The post Kirja-arvio: Rakkaat eläimet, joita syömme appeared first on Vegelä.

Steinerpedagogista opettajakoulutusta ja taidekoulutusta tarjoava Snellman-korkeakoulu pyrkii päätöksellään torjumaan ilmastonmuutosta ja ehkäisemään luontokatoa. Lisäksi korkeakoulun ylioppilaskunta SKY on julistautunut maamme ensimmäiseksi vegaaniseksi ylioppilaskunnaksi ja ilmoittanut luopuvansa vastedes kaikista eläinperäisistä hankinnoista. Koulun ruokatarjoiluista vastaa Labby Catering.

”Ilmastokriisi on yksi aikakautemme suurimmista uhista, ja myös korkeakouluilla on vastuu sen hillitsemisestä. Vegaanisiin tarjoiluihin siirtyminen on yksi tehokkaimpia keinoja ruoan ilmasto ja luontovaikutusten pienentämiseksi. Haluamme päätöksellämme rohkaista myös muita kouluja tekemään kestävämpiä valintoja”, kertoo Snellman-korkeakoulun rehtori Eeva Raunela.

Myös Helsingin, Oulun, Lapin ja Lappeenrannan LUT-yliopistojen sekä Helsingin taideyliopiston ylioppilaskunnat ovat linjanneet tarjoavansa tapahtumissaan vain vegaanista ruokaa, mutta nämä linjaukset eivät koske muita eläinperäisiä hankintoja, kuten materiaaleja.

Suomessa korkeakoulujen kasvipohjaisuuslinjauksia edistää eläinoikeusjärjestö Viral Vegans, joka painottaa vegaaniseen ruokailuun siirtymisen olevan tärkeää myös eläineettisistä syistä.

”Tapahtumien ja joukkoruokailujen muuttaminen vegaanisiksi on erinomainen tapa paitsi hillitä ilmastokriisiä, myös edistää eläinten oikeuksia. On hienoa, että Snellman-korkeakouluyhteisö on tehnyt aloitteestamme kasvipohjaisuuslinjauksen, iloitsee Viral Vegansin toiminnanjohtaja Benjamin Pitkänen.

Lähde ja kuvat: Viral Vegans

The post Snellman-korkeakoulu julistautui Suomen ensimmäiseksi kasvipohjaiseksi korkeakouluksi appeared first on Vegelä.

Helsingin On The Rocks Kallio toimi esiintymispaikkana toista kertaa järjestetylle Vegan Comedy Club -illalle. Loppuunmyyty 50-paikkainen sali tihkui odottavaa jännitystä, kun illan juontaja Benjamin Pitkänen astui lavalle iltaseitsemän jälkeen. Hetkittäin riehakaskin esitys kumpusi Pitkäsen aktivismitempauksista ja työkeikoista Suomen kouluissa. Rohkea esiintyminen sai yleisön hienosti mukaan, vaikka esitys oli Pitkäsen mukaan hänen debyyttinsä stand up-komedian vaikeassa lajissa.

Muita esiintyjiä tilaisuudessa olivat Heikki Multanen, Veera Luhtala, Sasu Marttila, Susanna Viljanmaa, Nitu Kaur, Mikko Salonurmi sekä Makki ja Nakkara -sarjan luojat Seija Rönkkö ja Mikko Hentunen.
Kaksi perättäistä loppuunmyytyä iltaa kertoo siitä, että vegaaninen komedia kiinnostaa. Tapahtuman tuottaja Johanna Kohvakka on tyytyväinen illan menestykseen.

”Onhan tämä upeaa. Jatkoa on tulossa ja kiinnostusta Vegan Comedy Club -tapahtumiin on havaittu myös muissa Suomen suurissa kaupungeissa”, kertoo Kohvakka.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Vegan Comedy Club viihdytti Helsingissä appeared first on Vegelä.