Aurinkoiset päivät houkuttelevat piknikille, mutta on tärkeää muistaa, ettei jätä ympäristöä sotkuiseen kuntoon lähtiessään. Lue piknikpäivän lajitteluvinkit siihen, miten nauttia piknikistä ympäristöystävällisesti ja välttää jätteitä luonnossa.

Puistoissa ja muissa retkipaikoissa on usein harvakseltaan roskiksia eikä välttämättä lainkaan mahdollisuutta lajitteluun. Ulkoilualueiden pienet sekajäteastiat täyttyvät nopeasti, erityisesti tapahtumien aikana, jolloin roskat tulvivat yli jäteastioista. Tällöin omat piknikroskat voivat tahattomasti päätyä luontoon. Myös eläimet voivat levittää roskia ylitäysistä roska-astioista etsiessään niistä syömäkelpoista ruokaa. Omat roskat kannattaakin viedä kotiin tai esimerkiksi Rinki-ekopisteille, jotta roskat eivät päädy luontoon ja materiaalit saadaan kiertoon.

Roskien haitat luonnossa

Luonnossa roskat aiheuttavat monenlaista haittaa. Osa jätteistä hajoaa luonnossa hyvin hitaasti tai ei lainkaan. Esimerkiksi muovien hajoaminen voi kestää jopa satoja vuosia, eivätkä ne silloinkaan lakkaa olemasta, vaan pilkkoutuvat pienen pieniksi mikromuoveiksi. Mikromuovit voivat päätyä eläinten ja ihmisten elimistöön ravinnon välityksellä. Edes biohajoaviksi merkittyjä tuotteita ei tule jättää luontoon, sillä vaikka ne maatuvat, siihen voi kulua olosuhteista riippuen hyvinkin kauan aikaa. Hedelmien kuorien maatuminen voi viedä useista viikoista kuukausiin ja jopa vuosiin, kun taas pahvilautasen maatuminen kestää noin 0,5–5 vuotta. On siis tärkeää huolehtia kaikki omat roskat pois luonnosta, jotta ulkoilualueet eivät täyty maatumattomista roskista. 

Kertakäyttöastioista johtuvat lajittelupulmat voi välttää kokonaan käyttämällä oikeita astioita piknikillä. Turhan jätteen lisäksi kertakäyttöastioiden tuottamiseen kuluu valmistusmateriaalista riippumatta aina raaka-aineita ja energiaa — kaikki vain yhden käyttökerran takia. Jos kotoa ei löydy sopivia retkiastioita, niitä voi etsiä esimerkiksi kirpputoreilta, joissa on yleensä hyvä valikoima astioita. 

Yleisimpien piknikroskien lajitteluvinkit

Yleisimpien piknikroskien lajittelussa on tärkeää ottaa huomioon ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Ruokaillessa piknikillä on hyvä muistaa, että puiset kertakäyttöaterimet kuuluvat biojätteeseen, kun taas muoviset kertakäyttöastiat tulee hävittää sekajätteeseen. Servetit ja nenäliinat ovat myös biojätettä, ja niillä voi kätevästi pyyhkiä muista roskista ruokajämät ennen lajittelua.

Jos piknikillä nautitaan noutoruokaa, mukana tulevat kartonkiset take away -rasiat, -kupit sekä paperikassit tulee lajitella kartonkipakkausten keräykseen. Kuppien muovikannet ja muoviset take away -rasiat lajitellaan muovipakkausten keräykseen. Juotavien osalta palautuspullot ja -tölkit palautetaan kauppojen pullonpalautuspisteelle.

Jotkut innostuvat grillaamaan myös piknikillä, jolloin mukaan saattaa lähteä kertakäyttögrilli. Se lajitellaan käytön jälkeen metallinkeräykseen. Grillattavien tuotteiden, kuten grillimakkaroiden, muovisista pakkauksista valutetaan nesteet pois ja paketin annetaan kuivahtaa ennen muovipakkauksiin lajittelua. 

Nämä ohjeet auttavat pitämään ympäristön siistinä. Lajittelupulmissa auttavat myös pakkausten lajittelumerkinnät sekä jäteoppaamme.

Muistilista piknikille:

• Jätä turhat roskat kotiin valmistautuessasi piknikille: poista ylimääräiset pakkaukset ja suosi oikeita astioita kertakäyttöisten sijaan.
• Pakkaa mukaan roskapussi, jolla voit kuljettaa roskat niille kuuluviin keräyspisteisiin.
• Älä tunge roskia täysiin roska-astioihin.
• Älä jätä ruuantähteitä tai muuta biojätettä avoimiin roskiksiin: eläimet käyvät penkomassa roskia ruuantähteiden toivossa ja levittävät niitä ympäristöön.

Teksti ja kuva: HSY

The post Piknikpäivän lajitteluvinkit appeared first on Vegelä.

Kuluneen vuoden aikana biojätteen keräys on alkanut vaiheittain 1–4 asunnon kiinteistöillä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Monessa kodissa pohditaan, miten biojätteen lajittelu järjestyisi kätevästi. Etenkin kesähelteillä kannattaa kiinnittää huomiota siisteyden ylläpitoon. 

”Sekajäteroskiksesta hajut saa parhaiten pois, kun lajittelee biojätteet huolellisesti omaan astiaansa. Astiaksi käy esimerkiksi kaunis kulho tai kattila, jota voi säilyttää tiskipöydällä käden ulottuvilla”, vinkkaa HSY:n ympäristöasiantuntija Maija Laine. 

Kesällä ruoanlaitosta kertyy runsaasti biojätettä, joka kannattaa ehdottomasti lajitella. Tuoreet kasvikset, marjat ja grillattavat ovat kesäpöydän tähtiä, mutta niiden valmistuksesta syntyy paljon ruokajätteitä, kuten naatteja ja perkuutähdettä. Ruokailun jälkeen jäljelle voi jäädä esimerkiksi kalanruotoja ja maissintähkiä.  

Näin pidät biojätteen siistinä ja raikkaana (5 + 1 keinoa): 

1. Pakkaa oikein: Käytä biojätteen pakkaamiseen paperipussia, muovitonta kartonkipakkausta tai maatuvaa biojätepussia. Näin käsittely on siistimpää ja hajut voi sulkea pakettiin. 
2. Jäähdytä ja kuivata: Kuiva biojäte pysyy helpommin raikkaana. Anna siis biojätteen jäähtyä ja kuivahtaa ennen pussiin laittamista. Älä kaada nesteitä biojäteastiaan.  
3. Huolehdi astian ilmanvaihdosta: Säilytä paperista biopussia ilmavasti esimerkiksi reiällisessä astiassa. Kantta et tarvitse: sen käyttö estää kosteuden haihtumisen ja voi lisätä hajuja.  
4. Tee pohjasta kestävä: Laita biojätepussin pohjalle kananmunakenno, silputtua sanomalehteä tai käytettyä talouspaperia. Tämä parantaa pussin kosteuden kestävyyttä ja estää nesteiden vuotamisen. 
5. Vie ajoissa: Toimita biojäte suljettuna kotipihan biojäteastiaan mahdollisimman pian. Erityisesti eläinperäiset tuotteet kannattaa viedä heti.  

+ 1 Jos kompostoit itse: Lisää kuiviketta jokaisella biojätteen vientikerralla. Kuivike pitää kompostin ilmavana, mikä on tärkeää hajujen ehkäisemiseksi ja kompostoinnin tehostamiseksi. Omaan kompostoriin voit kipata myös nesteet (toisin kuin biojäteastiaan). 

Näillä vinkeillä pidät keittiön ja kompostorin siistinä ja raikkaana koko kesän! 

Biojätteen lajittelu tukee kotimaista energiaomavaraisuutta  

Biojätteen kierrätyksestä on hyötyä ilmastolle ja kiertotaloudelle, sillä se edistää kotimaista energia- ja lannoiteomavaraisuutta. Erilliskerätty tai kompostoitu biojäte palauttaa arvokkaat ravinteet, kuten typen ja fosforin, takaisin kiertoon. Lisäksi biojätteestä tuotetaan biokaasua, uusiutuvaa energiaa, mikä edistää ilmastotavoitteita. Vuonna 2023 HSY tuotti 4,5 miljoonaa kuutiometriä biokaasua keräämästään biojätteestä. Yhden ihmisen biojäte tuottaa ravinteet 65 leipälimppuun ja biokaasua sähkön ja lämmön tuotantoon. Pääkaupunkiseudun nelihenkisen perheen biojäte riittää sähköauton ajamiseen 600 kilometriä vuodessa. 

Kurkkaa tarvittaessa biojätteen lajitteluohjeet. 

Kompostoinnista löytyy tietoa verkkosivuilta: hsy.fi/kompostointi.  

Jäteopas auttaa muissa lajittelupulmissa: hsy.fi/jateopas.  

Lähde ja kuva: HSY

The post Näin sujuu biojätteen lajittelu kesähelteillä appeared first on Vegelä.