Vuosi on vaihtunut ja on aika palata arkeen ja arkisempiin ruokiin. Vihistyyppisiä piirakoita saa toki kaupoista, mutta itse tehty on aina itse tehty ja samalla pääset eroon mahdollisista jääkaapin jämäaineksista. Vegepiirakat säilyvät myös hyvin kylmässä ja ne sopivat mainiosti vaikkapa eväiksi. Pohjan voi tehdä monella tapaa ja vaikkapa kaupan vegaanisesta lehtitaikinasta. Itse teen usein pitsataikinan siten, että jääkaappiin jää käyttövalmista taikinaa myös pitsaherkuttelun jälkeen. Taikina paranee vanhetessaan ja säilyy leivontakelpoisena jopa 2 viikkoa. Ohjeesta saa noin 4 piirakkaa koosta riippuen

Ainekset:

Taikinaa (Vegelän pohjan ohjeen löydät täältä)

2-3 dl kypsää riisiä

Kasvikermaa

Oliiviöljyä

Muita täytteitä, kuten Vegelä Seitan Blockia, tofua, vegesuikaleita, papuja… Myös monista ruuantähteistä saa oivaa täytettä.

Valmistus:

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Ota puolet ohjeen taikinasta jauhotetulle pöydälle ja jaa se neljään osaan. Kauli taikinat postikortin kokoisiksi levyiksi.

Paista pannulla täytteistä ja riisistä kuuma seos. Mausta haluamallasi tavalla.

Siirrä taikinat leivinpaperin päälle yksi kerrallaan. Levitä lusikalla taikinan päälle reilu ruokalusikallinen kasvikermaa. Kasaa tämän jälkeen täyteseosta taikinan päälle (muutama ruokalusikallinen per taikinalätkä).

Nostele taikinan reunat kasan päälle ja nipistele taikina umpeen. Nosta ja kumoa piiraat varovasti ylösalaisin uunipellille leivinpaperin päälle nipistyssaumapuolet alaspäin. Käytä leivinpaperin palaa apuna tarpeen tullen.

Muotoile piiraat pellillä varovasti haluamaasi muotoon. Mitä pulskempia, sen parempi. Työnnä taikinaa hellävaroen jauhotetuilla sormilla ja varo rikkomasta pintaa. Jos pinta rikkoutuu, yritä paikata se nipistämällä. Hätätapauksessa nipistä pieni pala paksummasta kohdasta ja käytä sitä tukkeena.

Voitele piiraat oliiviöljyllä kevyesti ja tasaisesti. Paista uunin ylätasolla noin 5 minuuttia. Siirrä piiraat sitten alemmas ja jatka paistoa, kunnes pinta alkaa saada väriä ja taikina muuttuu kovaksi. Nenä kyllä kertoo, kun paisto alkaa olla valmis. Jos piirakat eivät vuoda nestettä, voit tehdä loppupaiston myös ritilällä, jolloin ne saavat myös pohjasta rapean pinnan.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Täytetyt vegepiirakat appeared first on Vegelä.

Pizzapohja valmistuu yksinkertaisista raaka-aineista. Vesi, jauho, suola, öljy ja hiiva ovat kaikki mitä tarvitaan, vaikka toki valmistus vaatii hiukan vaivannäköä ja rakkauttakin. Reseptissä mainittu jauho on tuikitavallista puolikarkeaa vehnäjauhoa, mutta taikinan voi valmistaa myös muista vehnäjauhon varianteista kuten durum-jauhosta tai vaikkapa kaupan valmiista jauhoseoksista. Lähtökohtaisesti pizzapohja on aina vegaaninen, ellei siihen lisää voita tai muuta ei-vegaanista. Vehnäjauhoissa eroja on paljon. Lajike, tuotantomaa, sadon vuodenaika ja jauhonparanteet kaikki vaikuttavat lopullisen pizzapohjan ja sitä myöten syötävän pizzan koostumukseen ja makuun. Vehnän eri makuvariantteja kannattaa kokeilla. Erityisesti etnomarkettien valikoimista löytää mielenkiintoisia jauhoja ja on ketjumarkettienkin jauhovalikoima parantunut huomattavasti muutaman vuoden takaisesta. Taannoinen napolilaispizzavillitys ja juurileivonnan suosion kasvu toivat kauppoihin 0,0- ja muut erityisjauhot. Myös jotkut gluteenittomat jauhot ovat oivallisia pizzapohjan valmistukseen (oma suosikkini on ”evä-mix”, eli Semper Fin Mix).

Pizzan täytteistä ja juustolaaduista saisi oman artikkelinsa, mutta pohjan paksuus kannattaa valita täytteiden määrän ja halutun tyylin mukaan. Ohjeen taikinasta leipoo 3 pizzaa. Taikina on erittäin käyttökelpoinen myös muuhun leivontaan kuten piirakoihin ja flatbread -tyyppisiin ruokiin.

Raaka-aineet:

2 dl lämpöistä vettä

1 runsas tl suolaa

5-10g kuivahiivaa

Rkl öljyä

Jauhoja

Mittaa lämpöinen vesi kulhoon ja lisää suola ja hiiva. Sekoita nopeasti ja lisää 2dl jauhoa. Sekoita jugurtin paksuiseksi puuroksi. Lisää öljy ja sekoita se puuroon. Lisää jauhoja vähitellen ja sekoita isolla teräslusikalla kunnes alkaa muodostua taikinaksi. Vaivaa käsin kulhossa varovasti jauhoja lisäten, kunnes valmista pöydällä vaivattavaksi. Taikinan pitää olla kimmoisa, silti tarttumatta käsiin. Varo lisäämästä liikaa jauhoja, sillä muuten taikinasta tulee kuiva ja lopputuloksesta korppua. Vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia, kunnes sitko alkaa muodostua ja taikinasta tulee hiukan kimmoisa.

Laita taikina muovipussiin kokoaisena tai erillisiin pusseihin kolmena annoksena. Jos haluat aitoa pitserian tuoksua keittiöön paistopäivänä, voit voidella taikinapallot ruokaöljyllä kevyesti ennen pussiin laittoa. Anna pussin hengittää. Älä sulje. Laita pussi(t) jääkaappiin ja anna kohota. Leivo pizzaa 1h-5vrk välillä taikinan valmistuksesta. Taikina säilyy ja paranee jääkaapissa.

Jos teet kerralla enemmän taikinaa, kannattaa suolan ja veden suhde pitää samana!

Taikinan muotoilu

Pizzataikinan pyörittely käsin on hauskaa puuhaa, mutta hyvään lopputulokseen pääsee myös kaulimen avulla. Sitkoinen taikina soveltuu huonosti nelikulmaisiin peltipizzohin, mutta kaunisreunaisen pyöreän pizzan siitä saa helposti. Muotoile jääkaapista otettu taikina palloksi ja lyttää se. Tämän jälkeen muotoile taikina haluamallasi tyylillä jauhotetun pöydän päällä. Taikinaa voi venytellä ja pyöräyttää ilmassakin jos uskaltaa.

Paisto

Paista pizza 250-asteisessa (tai yli) uunissa leivinpaperin päällä kunnes valmis. Jotkut suosivat kiertoilmaa ja uunin grillivastuksia. Kokeile ja löydä itselle sopivin tyyli. Pohjasta saa erityisen rapean siirtämällä pizza pelliltä ritilälle uunin keskivaiheille muutama minuutti ennen kuin se on valmis. Voit käyttää halutessasi myös kuumaa pizzakiveä. Jätä silloin leivinpaperi pois ja käytä pizzalapiota pizzan siirtämiseksi kivelle. Näin saat rapean ja kauniin pohjan. Jos suolaisenhammasta kolottaa kunnolla voi pizzan reunat voidella paiston puolivälissä vaikkapa Eleplantin vegaanisella voisulalla. Viime aikoina pizzan paistaminen erityisillä pizzauuneilla, tai kesällä jopa grillissä, on ollut suosittua.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Pizzapohja on perusasia appeared first on Vegelä.