Vegaaninen maailma

Kasvipohjainen vegaaninen ruokavalio on nostanut suosiotaan vuosituhannen vaihteen jälkeen. Lihan ja maidon tuotannon ongelmat ovat tulleet suuren yleisön tietouteen ilmastokriisin ja eläinoikeusdokumenttien myötä.

Vegaanius on osa kasvavaa eettisen kulutuksen trendiä, joka ottaa huomioon myös muut osa-alueet kuten vaatetuksen, liikenteen, sähkön ja polttoaineen tuotannon, matkailun, kosmetiikan ja minkä tahansa muun alan tai tuotannon, jonka koetaan haittaavan maapallomme tervettä elämää.

Vegaaniuden ytimessä on huoli ja suru eläinten hyvinvoinnista sekä oikeudesta vapauteen ja luonnolliseen lajityypilliseen elämään ilman hyväksikäyttöä. Kaikenlainen eläinten hyväksikäyttöön perustuva tehotuotanto asettaa kuluttajan nykyisin monien vaikeiden kysymysten eteen. Suurtuotantolaitokset, kuten suurkanalat, turkistarhat ja maitotilat ovat eläinsairauksien tehokkaita hautomoita ja niiden toimintatavat eläimiä kohtaan ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Moni vegaani välttelee myös auton omistamista ja pyrkii liikkumaan kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikenteen avulla omaa ympäristön kuormitustaan pienentäen. Vegaaninen hiilijalanjälki on yleensä huomattavasti pienempi, kuin sekasyöjän.

Vegaanius (tai veganismi) ei ole uusi keksintö. Ihminen on ollut kautta aikojen kasvissyöjä itse sitä välttämättä ymmärtäen. Jo Ruokaviraston lautasmallimme kertoo, että suositus on täyttää puolet lautasesta kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla ja lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus lautasesta on noin neljännes. Perunan asemesta voi syödä riisiä, pastaa tai muita viljavalmisteita. Lautasesta noin neljännes jää proteiinipitoiselle kala-, liha- tai munaruoalle, jonka voi hyvin korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.

Vegaani ei syö lihaa, eikä käytä maitotuotteita. Hän kieltäytyy myös muista eläinpohjaisista tuotteista tai palveluista, joiden tuotannossa eläin on hyödynnettävä ja puolustuskyvytön uhri. Myös tuotteet, joissa käytetään mehiläisvahaa ovat kieltolistalla, vaikkei mehiläisiä suoranaisesti toiminnassa tapetakaan. Oleellista on, että alat ja toimijat, jotka systemaattisesti käyttävät eläimiä hyväksi eivät ole vegaanille eettisesti sopivia.

Vegaaninen Suomi

2000-luvun toisen vuosikymmenen lopulla nähtiin uusien kasvipohjaisten tuotteiden, niin sanottujen lihankorvikkeiden esiinmarssi markkinoille. Vaikka suuri osa markettien tarjoamista nimikkeistä on jo muutenkin lähtökohtaisesti vegaanisia, ovat kasvipohjaiset pihvit, pyörykät ja makkarat lyöneet itsensä läpi Suomen ahtaalla ruokamarkkinalla viimeisen viiden vuoden aikana. Kolmen suuren ketjun (K-ryhmä, S-ryhmä ja Lidl) lähes saman aikaisesti aloittama vegetuotteiden esiinnosto toi suomalaisiin ruokapöytiin Beyond Meat ja Moving Mountains -tuotteita. Suomen oma hittituote Vöner tuli myyntiin 2017 ja loi pohjan monen muun toimijan menestystarinalle.

Muita tunnettuja kotimaisia vegaanituotebrändejä ovat Santun Seitan, Vegem, Porlammin vegejuustot, ILO, Härkis, Rebl Eats ja Gary Renegade. Osa perinteisistä maito- ja lihataloista toi markkinoille oman vegaanibrändinsä kuten Valion OddlyGood ja Nyhtökaura sekä Poutun Muu, joka irtosi sittemmin omaksi Meeat -brändikseen. Vuonna 2023 moderneja vegaanituotteita valmistavat ja myyvät kaikki oleelliset jalostamot, tehtaat ja kauppaketjut kuten Atria, HKScan, Fazer, Kesko, S-ryhmä ja Lidl. Kauppojen hyllyillä näkyy myös enemmän lähialueen maiden brändejä, kuten ruotsalaiset Astrid & Aporna ja Peas of Heaven, sekä virolaiset Thormi ja Bon Vegan.

Uuden polven vegaanituotteet ovat saapuneet myös ravintolamaailmaan. Lähes kaikilla pikaruokaketjuilla on omat vegaanihampurilaisensa ja -pizzansa kuten Plant-Based WHOPPER, McVegan ja Pizza Hutin Vegan Vegeroni. Myös perinteiset ruokaravintolat ovat ottaneet vegaanisia annoksia listoilleen. Monet koulut, työpaikkojen ravintolat, sairaalat ja muut yhteisöruokalat tarjoavat päivittäin kasvisvaihtoehtoja, vaikka muutosvastarintaa onkin ilmassa hetkittäin.

Vegaanit vuonna 2023

Vegaanit ovat sosiaalisesti varsin tiivis yhteisö, vaikka he näkyvät eniten suurten kaupunkien ilmiönä. Vegaaninen tarjonta painottuu Helsingin, Tampereen ja Turun keskusta-alueille, mutta sosiaalinen media vegaaniryhmineen tavoittaa asiasta kiinnostuneet hyvin. Kymmenien tuhansien seuraajien yhteisöt kuten Sipsikaljavegaanit ja Vegaaniset kasvisruuat -ryhmät tavoittavat julkaisuillaan huikean määrän asiasta kiinnostuneita ja myös uteliaita sekasyöjiä. Vegaaniruokaryhmille on tyypillistä, että ruuan ulkonäöllä ei aina ole väliä, kunhan kuvattu annos tai tuote on vegaaninen. Se on myös eräänlainen irtiotto liharuokien somemaailmasta, jossa ulkonäköön panostetaan monesti paljon ja se onkin helppoa tuotteiden valtavan määrän vuoksi.

Kasvissyönti ei ole ikäkysymys. Vegaaneja löytyy kaikista ikäryhmistä lapsista vanhuksiin. Vegaanius on henkilökohtainen arvovalinta, jossa henkilö toimii eläimiä, ilmastoa ja luontoa kunnioittaen. Vegaani pidättäytyy lihan ja maitotuotteiden syömisestä. Vegaanille ”liha on hyvää” -argumentti ei riitä. Eläinperäisten tuotteiden jättäminen pois ruokavaliosta on ennen kaikkea omantunnon kysymys, jota voi joutua hetkittäin selittelemään. Vegaani on edelleen monelle kummastuksen aihe, jonka motiiveja kysellään usein. Uskon, että suurin osa ihmisistä ymmärtää syyt kasvipohjaiseen ravintoon siirtymisen takana, mutta silti vegaaninen elämäntapa koetaan vaikeaksi, vaikkei se sitä olekaan. Jättämällä lihan ja maitotuotteet pois ruokavaliostaan pienentää huomattavasti omaa hiilijalanjälkeään ilman omantunnon tuskia. Vegaanius koetaan usein luopumiseksi jostain, vaikka käytännössä se antaa terveyttä ja toivoa tulevaisuuteen.

Vegaaniset yhteisöt ja tapahtumat

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävät Vegemessut on maamme suurin vegaaniruokatapahtuma, jonka järjestävänä tahona toimii Vegefirma Oy. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös VegeAwards -kilpailu, jossa palkitaan vuoden parhaita vegetuotteita.

Vegaaniliitto ry on vuonna 1993 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kasvissyöntiä ja veganismia, elämäntapaa, jossa vältetään eettisistä, ekologisista ja terveydellisistä syistä kaikkia kokonaan tai osittain eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita sekä eläinten hyväksikäyttöön perustuvia palveluita. (Vegaaniliitto)

Eläinoikeusjärjestö Oikeutta eläimille järjestää vuosittain Vegaanihaasteen, joka kannustaa pitämään tammikuun lihattomana. Kampanjalla on paljon julkkistukijoita ja siihen osallistuu vuosittain tuhansia kasvissyönnin aloittamisesta kiinnostuneita.

Lihaton lokakuu on löyhästi järjestetty kampanja, jossa nimensä mukaisesti kehoitetaan ihmisiä kokeilemaan lihansyönnistä pidättäytymistä lokakuun ajan. Kampanja sai alkunsa Docventures -ohjelman jaksosta, jossa ohjelman studiovieras Leo Stranius haastoi juontaja Riku Rantalan kuukauden lihansyöntitaukoon.

Maailmalla lihattoman kuukauden haaste ei ole aikasidonnainen. Veganuary -haastekampanja toimii pitkälti Vegaanihaasteen tavoin. Haasteen tarkoituksena on elää 31 perättäistä vuorokautta vegaanina. 

Makki ja Nakkara -nakkihuumorisarja aloitti suomalaisen vegekomiikan strippisarjan keinoin vuonna 2019. Vegaaninen nakkipariskunta seikkaili yhteensä yli 1000 kuvassa ja tarinassa. Aluksi sarjan aiheet tulivat hahmojen välisistä suhteista ja kommelluksista, mutta myöhemmin tarinoihin tuli mukaan paljon aiheita iltapäivälehtien uutisista ja muista päivänpolttavista teemoista. Sarja on tunnettu valloittavista hahmoistaan ja kielellisestä näppäryydestä, jossa mm. julkisuuden henkilöistä, tv-ohjelmista ja käsitteistä tehtiin vegeversioita. Sarjan tapahtumapaikkana toimi kuvitteellinen Vegelän kaupunki, joka antoi nimensä Vegelä -sivustolle.

Vegan Comedy Club aloitti toimintansa lokakuussa 2023 tarjoamalla Suomen ensimmäisen stand-up komediashown loppuunmyydylle salille Helsingin On the Rocks Kallio -ravintolassa. Vegaaninen komedia saanee jatkoa lähiaikoina.

VegeMedia Oy aloitti toimintansa joulukuussa 2023. Yhtiö tuottaa Vegela.fi -sivustoa, joka on Suomen ensimmäinen vegaaneille suunnattu media.

Vegaanit julkisuudessa

Moni julkisuuden henkilö on tunnustanut noudattavansa täysin kasvipohjaista ruokavaliota. Maailmalla tunnettuja vegaaneiksi ilmoittautuneita ovat mm. näyttelijät Pamela Anderson, Jim Carrey, Harrison Ford, Woody Harrelson, Joaquin Phoenix, muusikot Paul McCartney, Bryan Adams, Pink, Geezer Butler, Billie Eilish, Morrisey, Lenny Kravitz sekä huippu-urheilijat Lewis Hamilton ja Patrik Baboumian, joka on maailman tunnetuimpia voimanostajia.

Kaikki tunnetut vegaanit eivät ole julkisuuden henkilöitä perinteisessä mielessä. Ympäristöaktivisti Greta Thunberg ja eläinten oikeuksien puolustaja, Food Empowerment Program -ohjelman perustaja Lauren Ornelas ovat olleet jo pitkään otsikoissa ympäristöasioiden puolustajina.

Tunnettuja suomalaisia vegaaneja ovat mm. Ville Valo, näyttelijä/muusikko Heikki Silvennoinen, poliitikko Paavo Arhinmäki, skeittaaja Arto Saari sekä Benjamin Pitkänen, joka on vegaaniaktivisti ja yksi eläinoikeuksia puolustavan Viral Vegans -yhdistyksen perustajajäsenistä. Bloggaja-kirjailija Elina Innanen pitää suosittua Chocochili -blogia, jonka reseptit innoittavat tuhansia. Aktiivisesti eläinten oikeuksia puolustaa julkisuudessa myös Elisa Aaltola, eläin- ja ympäristöasioihin erikoistunut filosofi, tutkija ja kirjailija.

Kasvipohjaisen ruokavalion terveysvaikutukset

Vegaaninen ruoka sisältää paljon ravintokuituja ja vitamiineja, kuten C-vitamiinia, kaliumia ja K-vitamiineja. Kasvisruokavalio sisältää rasvojen lähteenä yleensä pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvoja, kuten kasviöljyjä, pähkinöitä ja siemeniä. Pehmeiden rasvojen käyttö kovien eli tyydyttyneiden eläinperäisten rasvojen sijaan parantaa kolesteroliarvoja ja laskee verenpainetta ja siten pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. On myös todettu, että kasvisruokaa syömällä verensokeri nousee hitaammin. Tasainen verensokeri vähentää kakkostyypin diabetesriskiä ja pitää olon virkeämpänä. Lisäksi kasvisruokavalio on yhdistetty pienempään riskiin sairastua tiettyihin, erityisesti suolistoalueen, syöpiin. Vegaaninen ruokavalio saattaa myös vähentää kaihiin sairastumisen riskiä. (Terveystalo)

Ravitsemussuositusten mukaan suomalaisen olisi hyvä syödä kasviksia puoli kiloa päivässä. FinRavinto -tutkimuksen tulosten perusteella vain noin 20 prosenttia suomalaisista saa kasviksia ravinnostaan suositusten mukaisen määrän. Myös kuitujen ja hiilihydraattien saanti oli valtaosalla suomalaisista riittämätöntä. Ruokavirasto suosittaa kasvipainotteista ruokavaliota. Suosituksen mukaan kasviksia tulisi syödä puoli kiloa (500g) päivässä. Viraston 2023 pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin tutkittiin 36 ravintoaineen ja 15 eri ruoka-aineryhmän terveysvaikutuksia. Raportti suosittelee pääasiassa kasvipainotteista ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, pähkinöitä, perunaa ja täysjyväviljaa. Raportti suosittelee rajoittamaan punaisen lihan ja siipikarjan käyttöä. Lihajalosteiden, alkoholin sekä runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien jalostettujen elintarvikkeiden käyttö tulisi minimoida.

Vegaaninen ruuanlaitto

Moni joutuu vegaaniruokaan siirryttyään uuden haasteen eteen. Kuinka laittaa ruokaa uudenlaisista aineksista? Varsinkin uuden polven vegetuotteet saattavat olla lihaa tai kalaa paistamaan tottuneille haastavia. Vegaanituotetta voi harvoin paistaa lihan tapaan eläinrasvan puuttumisen takia ja moni kokeekin ruuanlaiton alussa vaikeaksi. Uuden polven tuotteet ja einekset ovat kuitenkin vain yksi osa vegaanin ruokavaliota. On suositeltua syödä niitä vain muutaman kerran viikossa ruokavalion pohjautuessa muihin aineksiin, kuten juureksiin, kasviksiin, herneisiin ja papuihin. Kasvipohjaiset kermat ja maidot ovat olleet markkinoilla jo pitkään. Niiden käyttö mahdollistaa kastikkeiden ja laatikkoruokien valmistuksen. Vuoden 2023 suuria nousijoita ovat olleet kasvirasvatuotteet, kuten juoksevat margariinit, voin kaltaiset tuotteet ja makuöljyt.

Suomessa ja maailmalla tehdään myös koko ajan innovaatiotyötä ja esimerkiksi kaurapohjaiset valmisteet ovat rynnistäneet markkinoille kovaa tahtia. Suomalainen ruuanlaitto pohjautuu yleistäen kolmen eri eläimen lihan hyödyntämiseen. Kun nämä jättää pois lautaseltaan, avautuu uusi maailma täynnä mahdollisuuksia. Monesti mainittu proteiinin ja vitamiinien vajaus on helppo paikata tutkimalla ravintoainekarttoja ja olemalla luova. Myös ravintolisien käyttö on suosittua. Myös vegaanisia valmisruokia saa ainakin isommista kaupoista suhteellisen hyvin. Seitan, tofu, tempe (tempeh), hummus, sekä uudet soija- härkäpapu- ja kauratuotteet tuovat purutekstuuria ja proteiinia niitä kaipaaville. Useimmat leivät ja pastat, riisi, peruna, couscous, kvinoa, pavut ja linssit ovat luonnostaan vegaanisia. Myös moni klassikkomakeinen ja pikkusuolainen on alunperinkin ollut kasvipohjainen. Marianne-karkki, Vihreät Kuulat, Turkinpippurit, salmiakki, lakritsi ja perunalastut ovat lähtökohtaisesti vegaanisia. Suklaankaan ei tarvitse olla maitopohjaista. Moni tuottaja valmistaa mm. kaurapohjaista suklaata.

Vegaanisen ruokavalion myötä pakkausten tuoteselosteita lukee paljon tarkemmin kuin aiemmin. Tämä avaa silmiä myös ymmärtämään paremmin sitä mitä suuhunsa laittaa ja perheelleen tarjoaa.

Veganismi aatteena

Vegaani pyrkii toiminnallaan edesauttamaan eläinten oikeuksien toteutumista ja toimimaan itseään ja luontoa kohtaan eettisellä tavalla. Vegaanius on itsessään aktivismin muoto, jossa osto- ja kulutustottumuksiaan säätelemällä pyritään vaikuttamaan maailman tilaan. Vegaanit yhdistetään monesti muunkinlaiseen aktivismiin, kuten ympäristötyöhön ja kansalaistottelemattomuustoimintaan. Greenpeacen ja Elokapinan toiminta linkittyy löyhästi veganismiin, sillä toiminnan tarkoitusperät ovat pitkälti samat, vaikka fokus vaihteleekin. Siinä missä Greenpeace tai Elokapina -ryhmittymä tuovat tempauksillaan esiin räikeimpiä luontoa ja eläinkuntaa vahingoittavia toimintoja, pyrkii vegaani valinnoillaan vaikuttamaan suoraan yrityksiin olemalla ostamatta ja kuluttamatta ei-vegaanisia tuotteita.

Vegaanit sekoitetaan myös usein vegataristeihin tai muita ruokavalioita noudattaviin, joiden aatteena on terveyspohjainen punaisen lihan syönnin vähentäminen. Vegaanille aatteen keskiössä ovat eläinten oikeudet ja lihan ja maidon tuotannon ongelmat ja moraalittomuus. Vegaani ei syö, eikä käytä mitään uutta eläinperäistä tuotetta. Vegaanien suhde muihin eläinpohjaisiin tuotteisiin kuten vaatteisiin vaihtelee, mutta elossa olevien tuotanto- ja koe-eläinten kärsimysten vähentäminen on tärkeintä. Myös suhde lemmikkieläinten pitämiseen vaihtelee.

Eläinten välinen epätasa-arvo

Eurooppalaisen ihmisen suhde eläimiin on kaksijakoinen. Kissat, koirat ja muut lemmikkieläimet ovat monien mielestä suloisia ja ”ihmisen parhaan ystävän” joutuminen teuraalle tai ruuaksi tuntuu monesti täysin vastenmielisestä ja suorastaan sairaalta ajatukselta. Lehmien ja sikojen syöminen tuntuu taas täysin normaalilta, sillä teurastamot ja tuotantolaitokset eivät levitä kuvastoa siitä, mitä laitoksissa tapahtuu.

Eläimet ovat tuntevia olioita siinä missä ihmisetkin ja niiden teurastaminen massatuotannon keinoin ihmisen ravinnoksi on eettisesti ajatellen väärin. Monesti unohdetaan myös eläintuotannon vielä hiljaisemmat kärsijät kuten ”vialliset”, sairaat ja vammaiset yksilöt, jotka tapetaan heti ja ilman ”inhimillistä” tainnutusta tai pikaista kuolemaa. Myös koiranjalostuksessa ei-toivottuja ominaisuuksia kantavat yksilöt yleensä tapetaan ennen rekisteröintiä ja myyntiä. Jalostettujen ulkoisten ominaisuuksien lisäksi sisäsiittoisuus aiheuttaa monia sairauksia ja hyvinvointiongelmia, kuten sydänongelmia, sokeutta aiheuttavaa resessiivistä silmäsairautta, diabetesta sekä tietyntyyppisiä syöpiä tietyillä roduilla (Animalia).

Eläinten käyttö erityisesti kauneus- ja vaateteollisuudessa on ollut paljon julkisuudessa viime vuosina. Turkis- ja sulkatarhaus, koe-eläinten käyttö ja salametsästys ovat ongelmallisia toimintatapoja, joissa kärsijänä on aina syytön eläin.

Eläinsuojelun uusia keinoja ovat pitkälti vapaaehtoistoimin pyöritettävät eläinsuojelukeskukset kuten porvoolainen Saparomäki ja somerolainen Tuulispää, niissä entiset tuotantoeläimet saavat toteuttaa luonnonmukaisia käyttäytymismallejaan ja elää ilman pelkoa.

Eläintuotannon lukuja

Luonnonvarakeskus LUKE tilastoi ruokaeläintuotannon lukuja vuosittain. Viimeisimmän tiedon mukaan ruuantuotantoeläinten määrät jakautuvat seuraavasti:

–          Sikoja oli 1.4.2021 noin 1,1 miljoonaa yksilöä 860 tilalla. Sikamäärä kasvoi parilla prosentilla.

–          Emakoiden määrä kasvoi hieman ja niitä oli reilu 82 000. Nuoria siitossikoja oli noin 16 000 (- 7 %).

–          Toukokuun 2021 alussa oli noin 844 100 nautaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

–          Emolehmiä, sonneja ja hiehoja oli edellisvuotta enemmän, kun taas lypsylehmiä ja alle vuoden ikäisiä nautoja oli vähemmän.

–          Lypsylehmien määrä väheni kaksi prosenttia, ja lypsylehmiä oli tiloilla 253 500 yksilöä.  Määrä väheni kaikkien muiden ELY-keskusten alueilla paitsi Etelä- Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keskimäärin tiloilla oli noin 46 lypsylehmää. Yli sadan lehmän tiloja oli 520.

–          Emolehmien määrä lisääntyi kolme prosenttia, ja toukokuun alussa oli 63 700 emolehmää. Määrä lisääntyi lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Siipikarja

–          Siipikarjaa oli 1.4.2021 noin 13,8 miljoonaa 550 tilalla.

–          Munivia kanoja oli huhtikuun alussa 3,7 miljoona, mikä on pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kanapaikkoja tiloilla oli yhteensä 4,2 miljoonaa.

–          Yli 50 kanan kanaloita oli noin 290. Näillä tiloilla oli keskimäärin 14 500 kanaa.

–          Broilereita oli tiloilla huhtikuun alussa saman verran kuin viime vuonna eli 8,5 miljoonaa. Broileripaikkoja oli kaiken kaikkiaan reilu 12 miljoonaa 182 tilalla.

–          Broileriemoja oli vajaa 480 000 huhtikuun alussa.  Kaikkiaan broileriemopaikkoja oli 32 tilalla reilu 640 000.

–          Kalkkunoita oli huhtikuun alussa noin 287 000. Kalkkunoita kasvatettiin 41 tilalla, ja paikkamäärä oli vajaa 360 000.

Lampaat ja vuohet

–          Lampaiden määrä väheni edellisvuodesta kuusi prosenttia ja lampaita oli 1.5.2021 reilu 131 000. Karitsoineita uuhia oli vajaa 53 000 (-4 %).

–          Vuohia oli keväällä 2021 noin 6 000 yksilöä.

Tilastosta puuttuvat kalankasvatuksen tiedot. Broilereiden kokonaislukumäärä on vuositasolla huomattavasti suurempi, sillä broileri elää vain viisi viikkoa, jonka jälkeen se teurastetaan. Jos tila tuottaa broileria läpi vuoden, ehtii vuoden aikana kasvaa teuraskypsäksi 10 poikuetta.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen