Kananlento: Nugettipainajainen -elokuva ottaa kantaa

19.12.2023 Mikko Hentunen

Viime viikolla ensi-iltansa saanut Kananlento: Nugettipainajainen kyseenalaistaa kanaloiden tehotuotannon.

Suoratoistopalvelu Netflixissä viime viikolla ensi-iltansa saanut uusi Kananlento: Nugettipainajainen (Chicken Run: Dawn of the Nuggett) on Aardman Animationsin ja Netflix Animation -yhtiöiden animaatioelokuva. Peter Lordin ja Nick Parkin luoma uutuus on jatko-osa 20 vuotta sitten julkaistulle Kananlento -elokuvalle (Chicken Run 2000), jossa Roki-kukko ja Inkku-kana nousevat kotitilaansa pitävää pariskuntaa vastaan ja järjestävät uhkarohkean pakomatkan vapauteen. Uutuudessa pariskunta asustelee idyllisellä saarella tyttärensä Maisan kanssa, kunnes teini-ikäinen tytär päättää karata ja tutustua ulkomaailmaan päätyen valtavaan nugetteja valmistavaan tehtaaseen. Siinä missä ensimmäisessä elokuvassa paettiin kanalasta, kakkososassa sellaiseen murtaudutaan aitoon Ocean’s Eleven -tyyliin.

Vegaanista propagandaa?

Elokuvan tekijöiden on vihjattu piilottaneen elokuvaan vegaanipropagandaa. Piilottaminen on ehkä väärä termi, sillä elokuvan sanoma on suora ja se kertoo animaation keinoin tehotuotannon julmuudesta. 7 vuoden ikärajalla varustettu Kananlento: Nugettipainajainen on ideologiastaan huolimatta koko perheen elokuva, joka varmasti mietityttää jälkeenpäin.

Elokuvateollisuudelle nugettiteema on varmasti ollut kova pala nieltäväksi. Luultavasti juuri tästä syystä elokuva sai ensi-iltansa suoraan Netflixissä. Ensimmäinen Kananlento oli huikea menestys lippuluukuilla tuottaen ensi-iltavuotenaan reilusti yli 200 miljoonaa dollaria. Varsin tuottoisaa on myös animaatioelokuvien maineella ja kuvastolla ratsastava oheistuotebisnes. Näkyvä osa jättistudioiden markkinointia ovat pikaruokaketjujen, kuten McDonaldsin nimikkoateriat, joista karuna esimerkkinä Nemoa etsimässä elokuvan mukaan nimetty Filet-O-Fish -kala-ateria, jonka oheisleluna sai pienen muovisen kalahahmon.