Melanie Joy Vegelän haastattelussa
Vegelä nappasi Helsingin Kirjamessuilla vierailleen psykologi ja kirjailija Melanie Joyn pikahaastatteluun.
Eläinoikeusjärjestö Animalian vieraana Suomeen saapunut sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Melanie Joy oli yksi Helsingin Kirjamessujen odotetuimpia vieraita. Tiiviillä aikataululla useassa tilaisuudessa puhunut Joy tuli Suomeen promotoidakseen vastikään suomeksi käännettyä merkkiteostaan Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin – johdatus karnismiin (Oppian 2024).
Karnismin käsitteen mukaan tuotantoeläinten kärsimysten sivuuttaminen on psykologisen puolustusmekanismin aiheuttama prosessi, jonka takia myötätuntomme kohdistuu usein hellyyttävinä ja tunteikkaina kokemiimme eläimiin, kuten lemmikeihin. Samaan aikaa ummistamme silmämme eläinten julmalle kohtelulle tuotantolaitoksissa ja tiloilla vaikka tiedämme näin tapahtuvan.
Mikä on mielestäsi paras käytännön tapa edistää veganismia ja sitä myöten vähentää ihmisen aiheuttamaa kärsimystä eläimille?
”Karnistisella tavalla ajattelevat ihmiset eivät ole kuluttajina itsessään pahoja tai väärin ajattelevia. Heidän maailmankuvansa pitää sisällään hierarkian, jossa (tuotanto- tai riista)eläin muuttuu kasvottomaksi ja tunteisiin kykenemättömäksi olioksi, jonka systemaattinen hyväksikäyttö on sallittu. Sitä perustellaan perinteellä, uskonnolla tai jollain muulla tavalla, koska ’näin on aina tehty’. Kuten tiedämme, aikuisen ihmisen päätä on vaikea kääntää, varsinkin jos hän joutuu itse myöntämään olevansa kiusallisesti väärässä. Tämä tuntemus aiheuttaa usein vahvan vastareaktion, joka taas estää asian pidemmän pohtimisen tai vaikkapa vegaaniruokaan tutustumisen.”
”Vegaaniuden normalisointi ja sen esilläolo positiivisella tavalla niin mediassa, kuin muutenkin on tärkeässä roolissa luodessamme sille sopivaa kasvualustaa ihmisten mielissä. On tarjottava useita vaihtoehtoja, joista voi sitten valita sen, joka omaa sydäntä ja ajatusmaailmaa lähinnä. Nämä vaihtoehdot voivat olla ruokia, kirjallisuutta, taidetta tai mitä vain, jossa veganismi esitetään positiivisessa valossa. Karnistisesti ajattelevan ihmisen on annettava itse tehdä valintansa ilman liikaa ulkoista vaikuttamista. Me (vegaanit) voimme toimia esimerkkeinä vaikkapa terveelliset elämäntavat omaavina ihmisinä”, sanoo Joy.
Suomessa vegaaniruuan tai -tuotteen valmistaa yleensä ei-vegaani. Nämä tahot ovat monesti myös samaan aikaan liharuuan tuottajia tai jalostajia. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
”Tilanne on kieltämättä nurinkurinen vegaanien kannalta. Ruoan tuottajien olisi toki hyvä konsultoida myös vegaaneja, vaikkeivät he olekaan aina tuotteiden pääasiallista kohderymää. Tuotteita kuitenkin usein markkinoidaan juuri vegaanisina, tai ainakin niille on voitu antaa vegaanisuudesta kertova V-merkki.”
Lue Melanie Joyn kirjan arvio täältä.
Teksti ja kuva: Mikko Hentunen
