Glögi kruunaa joulunajan

Suomalaisen loppuvuoden sesonkiherkku glögi on maistuva lämmike joulua odotellessa, mutta sopiiko se vegaaniseen ruokavalioon?

Höyryävän kuuma viinipohjainen maustettu juoma on yllättävän vanha keksintö. Viinipohjaisia juomia on maustettu Euroopan alueella jo satoja vuosia, mutta Suomeen juoma saapui länsinaapuristamme. Oma versiomme glögi on saanut nimensä ruotsin glödgad vin -termistä. Glöd tarkoittaa mm. tulen loimua ja hiilloksen hehkua. Tämän arvellaan juontuvan perinteestä lämmittää juoma höyryäväksi, jolloin nuuhkaistaessa alkoholin hehkun kaltaisen poltteen tuntee sieraimissaan.

Glögiä voi valmistaa monella tavalla, mutta yleisimmin se on mehu- tai punaviinipohjainen. (Puna)viinilögit valmistetaan sekoittamalla ja maustamalla hedelmäisistä ja hilloisen pehmeistä viineistä. Rypäleet kuten Tempranillo, Merlot, Cabernet Sauvignon tai Syrah (Shiraz) soveltuvat valmistukseen hyvin. Näiden viinien matala tanniinipitoisuus ja runsas pehmeys sekä marjaisuus, soveltuvat mausteisen juoman valmistukseen. Mausteiksi sopivat vahvat maut kuten kaneli, tähtianis, neilikka, inkivääri ja kardemumma.

Siinä missä mehupohjaiset ns. tölkkiglögit ovat lähes aina vegaanisia, saattavat punaviineistä valmistetut olla ongelmallisia, riippuen siitä, mihin vegaanisuuden rajan vetää. Esimerkiksi todellinen klassikko, pohjoismaisen Anoran Hehkuviini saattaa sisältää myös viinejä, joiden kirkastamiseen on käytetty eläinperäisiä ainesosia. Lopullisessa tuotteessa niitä ei enää ole. Koska juomat ovat sekoitteita, on vaikea sanoa, mitä viinejä kyseisen glögierän valmistamiseen on käytetty. Myös esimerkiksi maamme vanhimman alkoholitalon Lignell & Piispasen glögit tehdään sekoittamalla eri viinieristä. Itse nautin Hehkuviinistä ilman tunnontuskia. Eläinperäisten ainesosien käyttö viiniteollisuudessa on onneksi harvinaistumassa.

Glögin valmistus ja nauttiminen

Glögiä ei saa kiehuttaa. Syitä on kaksi. Juoma on pH-arvoltaan melko hapan ja se voi kuumennettaessa irrottaa kattilasta ainesosia, jotka voivat olla jopa myrkyllisiä. Toinen syy on alkoholin vettä alhaisempi haihtumispiste. Keitettäessä yksi maun ainesosista, eli alkoholi ja sitä myöten hehku katoavat.

Glögi nautitaan monesti mantelilastujen ja rusinoiden kera, mutta se maistuu myös sellaisenaan. Kokeile glögin kanssa vaihtoehtoisia ”röhniä”, kuten cashewpähkinöitä, kuivattuja taateleita tai vaikkapa kuivattuja ananaspaloja.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen