Purkutaideprojekti Ihmemaa X muistutti asioiden katoavaisuudesta ja uusiokäytön tärkeydestä
Keravan vanhan Anttilan tiloihin rakennettu taidekokonaisuus Ihmemaa X herätti purku-uhan alla olevan suuren liikerakennuksen henkiin.
Keskisen Uudenmaan kolmesta kulttuurikaupungista Kerava on ollut aktiivinen purettaviin kiinteistöihin toteutettujen taideprojektien saralla jo lähes kymmenen vuotta. Tänä vuonna Purkutaide-projektin alustana toimi kaupungin keskustassa sijaitseva ns. Anttilan talo, jonka 4000 m2 tila oli valjastettu taiteen käyttöön 240 taiteilijan voimin. Avajaisia vietettiin kesäkuun alussa ja pillit laitettiin pussiin viikko sitten 20.10.2024. Kesän ajan näyttely oli auki läpi viikon, mutta elokuusta lähtien näyttely on ollut avoinna vain viikonloppuisin. Kauden aikana teoksiin kävi tutustumassa 44314 nyky- ja katutaiteesta kiinnostunutta.
Näyttely oli Purkutaiteen yhdestoista toteutus. Suurimman huomion sai vuosina 2020 ja 2021 Keravan Ahjon alueella sijaitsevaan kerrostaloon pystytetty Taiteen kotitalo -taidekokonaisuus. Purkutaide-kollektiivi käyttää kaupunkien hukkatiloja taiteen ja kulttuuritapahtumien alustana. Projektin laajempana tavoitteena on saada malli käytäntöön koko maassa. Kerava lähti ensimmäisenä kuntana 2021 systemaattisesti tarjoamaan tyhjillään olevia kiinteistöjään taide- ja kulttuuritoimijoille. Purkutaiteen taiteellinen johtaja Jouni Väänänen kertoo:
”Hylättyjen kiinteistöjen hyötykäyttöön saaminen tuntui järkevältä ja kiinnostavalta. Vanhanaikaisiksi käyneitä rakennuksia on Suomessa paljon ja kun ymmärsin, miten rakennusprojektien välivaiheessa tilat ovat usein tyhjillään jopa vuosia ennen purkua, aloin kartoittaa rakennusten omistussuhteita ja sopivuutta taidekäyttöön. Esimerkiksi tämän vuotinen kohteemme Keravan Anttilan entinen liiketila on aikoinaan suunniteltu kaupan alan silloisia tarpeita vastaavaksi, mutta tarpeet ovat ajan saatossa muuttuneet merkittävällä tavalla, eikä tiloihin ole siksi löydetty Anttilalle korvaajaa kymmenessä vuodessa”, kertoo Väänänen.
Ensimmäisestä Purkutaiteesta Ihmemaa X:ään
Purkutaiteen tähän mennessä kahdeksanvuotinen tie on ollut pitkä ja polveileva. Kun toimintaa vuonna 2016 aloitettiin, oltiin Keravan purettavien keskustakorttelien kohdalla tilanteessa, jossa kiinteistöillä oli kymmeniä omistajia, joilla kaikilla oli erilainen käsitys tilan käytöstä.
Purkutaide-projektin ajatusmallina on saada tyhjillään olevat ja purkua odottavat rakennukset hyötykäyttöön, sillä tyhjillään seisoessaan rakennukset eivät tuota kenellekään minkäänlaista lisäarvoa.
“Keskustakorttelien päädyttyä rakennusliike SRV:n haltuun esittelin Purkutaiteen idean taideystävällisille kunnallispoliitikoille ja muutamille paikallisille kulttuurivaikuttajille saadakseni taustatukea ajatukselle tilojen antamisesta taidekäyttöön. Näin saimme myös kaupungin tuen ja ensimmäisen toteutuksemme alulle. Se ja sitä seuranneet toteutuksemme Keravalla ovat olleet siinä määrin menestyksekkäitä ja paikallisyhteisöä hyödyttäviä, että kaupunki tukee toimintaamme nykyään myös rahallisesti sekä on toiminut neuvotteluapuna nykyisen näyttelykiinteistömme omistajan OP Kiinteistösijoitus Oy:n kanssa tilojen käyttöön saamiseksi”, jatkaa Väänänen.
Esikuvat
Esikuvina Purkutaiteelle toimivat kohteet Euroopan suurissa taidekaupungeissa.
”Olen oman taiteilijaurani aikana kiertänyt Euroopan suuria kaupunkeja juuri katutaidetta tutkien. Kohteet ovat ollee inspiroivia ja tietynlainen vastakulttuuri on ollut itselleni aina tärkeää. Entisen Länsi-Berliinin alueella sijaitseva TheHaus oli vaikuttava kokonaisuus ja se on ehdottomasti toiminut Purkutaide-projektin esikuvana, kuten myös Dedalé-projekti, jolla on ollut monenlaista taidetoimintaa Vannesissa Ranskan Bretagnessa”, Väänänen jatkaa.
Purkutaide-projektin tilat ovat hävikkiä, mutta niin ovat enimmiltä osin myös näyttelyn taiteeseen käytetyt raaka-aineet.
”Keräämme tarvikkeita niin ikään hävikistä. Esimerkiksi näyttelyssä käytetyt telamaalit ovat pitkälti virhesävylaareista, jotka olisivat muutoin menneet roskiin. Lainaamme materiaaleja mahdollisimman paljon ja osa taiteesta myös myydään eteen päin näyttelyn jälkeen, Ideologiamme on, että jätteeseen menevän materiaalin osuus olisi loppupeleissä niin maltillinen kuin mahdollista”, sanoo Väänänen.
Teksti: Mikko Hentunen
Kuvat: Mikko Hentunen, ryhmäkuva Lari Järnefelt