”Kasvisruoka on kallista”

Näin perustelee moni vähäistä kasvissyöntiään, mutta miksi se maksaa niin paljon, vai maksaako, ja kuinka suuri osa hinnasta päätyy kauppojen katteeksi?

Kasvisruoka kiinnostaa, niin terveys- kuin ympäristönäkökulmistakin. Öyhöttäjät öyhöttävät ja kuluttajat raapivat lanttujaan kaupan hyllyillä, arpoen ostamisensa perustetta. Ollako pro terveys vai pro ympäristö, vai kallistuako jopa eettisen ostajan puolelle? Moni kuitenkin kokee, että kasvisruuan hinta on usein korkeampi kuin vastaavien eläinperäisten tuotteiden, mikä voi olla este sen laajemmalle kulutukselle.

Hinnanmuodostuksen taustalla osaltaan raaka-ainekustannukset ja tuotanto

Kasvisruuan kuluttajahintaa määrittävät monet tekijät, kuten raaka-aineiden hankintakustannukset, tuotantoprosessit ja logistiikka. Tämän päälle kauppaketjut laittavat omat katteensa. Kasvispohjaisten tuotteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet, kuten pavut, linssit, vehnä, kaura ja herneet, eivät välttämättä itsessään ole kalliita. Sen sijaan monimutkaisemmat prosessoidut tuotteet, kuten vegaaniset juustot tai lihaa korvaavat proteiinivalmisteet, voivat olla hintavia johtuen niiden kehitys-, tuotanto- ja valmistusmenetelmistä. Myös markkinoiden mittakaava vaikuttaa. Perinteisiin lihatuotteisiin verrattuna kasvisruokaa valmistavat yritykset ovat usein pienempiä ja operoivat pienemmillä volyymeilla. Tämä nostaa yksikköhintaa ja heijastuu kuluttajahintoihin. Parhaimmin tässä kuviossa pärjäävät ne, joilla on hyvä rahapohja, tukkusuhde, logistiikka ja valmistusfasiliteetit, eli käytännössä suurten liha/einestalojen lähipiiriin kuuluvat yhtiöt.

Kaupan katteen osuus hinnasta

Kaupan katteen merkitys kasvisruuan hinnassa on herättänyt viime aikoina kysymyksiä. Kate on hinta, jonka vähittäismyyjä lisää tuotteelle kattaakseen omat kulunsa ja tuottaakseen voittoa. Kate vaihtelee huomattavasti eri tuotteiden välillä, mutta kasvisruokien kohdalla se näyttäisi olevan suurempi kuin perinteisten tuotteiden. Tähän on useita syitä:

Markkinointi ja premium-asema: Monet kasvispohjaiset tuotteet markkinoidaan premium-vaihtoehtoina, mikä antaa luvan nostaa katteen osuutta.

Uutuusarvo: Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän innovatiivisista tuotteista, kuten vegaanisista lihaa korvaavista valmisteista, mikä kannustaa kauppoja hyödyntämään tätä lisäarvoa.

Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino: Vaikka kasvisruuan kysyntä on kasvanut, se on silti tietyillä alueilla suhteellisen kapea markkina-alue, mikä voi nostaa katetta. Myös, varsinkin kauppiasvetoisen Keskon puolella, itse kauppiaan kiinnostus kasvissyöntiä kohtaan saattaa vaikuttaa halukkuuteen tuoda tarjolle vegetuotteita.

Suuret ketjut, kuten S-ryhmä, Lidl ja Kesko eivät anna julki myyntitilastojaan, muutoin kuin omassa viestinnässään ja haluamallaan tavalla. Arviot kaupan katteesta vaihtelevat, mutta usein se on merkittävä osa loppuhintaa, erityisesti jos tuotteen valmistuskustannukset ovat suhteellisen alhaiset. Kauppojen kilpailu saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä tasoittaa hintojen nousua. Hinnanmuodostuksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoisiin valintoihin perustuvia päätöksiä ja nähdä, että heidän ostovalinnoillaan on merkitystä.

Mitä me voimme tehdä kasvisruuan hintojen alentamiseksi?

Kasvisruuan hintojen alentaminen, tai ainakin kohtuullistaminen, vaatii toimia niin tuotantoketjun kuin kauppojenkin tasolla. Suuremmat tuotantomäärät ja paremmat logistiikkaratkaisut voivat vähentää kustannuksia, ja kauppojen tulisi pyrkiä tarjoamaan kasvisvaihtoehtoja edullisempaan hintaan, jotta ne olisivat aidosti kaikkien kuluttajien saatavilla. Myös kuluttajien kasvava kiinnostus ja volyymi voivat pitkällä tähtäimellä tuoda hintaa alas.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen