Matkalla Rovaniemellä

Tampereen kirjeenvaihtajamme käväisivät tarkistamassa millainen kaupunki Rovaniemi on vegaanimatkaajan silmin.

Teimme tyttären kanssa yöjunaseikkailun Tampereelta Rovaniemelle. Matka alkoi, kun jätimme auton VR:n lastattavaksi autojunaan. Sen jälkeen jäi runsaasti aikaa matkustajajunan saapumiseen asemalle.

Olimme jännittyneitä ja nälkäisiä, joten suuntasimme Gastropub Sohoon tyttären toiveesta. Hän on jo 19, joten iän suhteen ei ollut ongelmaa :D. Sohossa tilasimme siideriä ja burger-ateriat. Valitsin Clerkenwellin. Siihen tuli paistettu Tasty-pihvi, paistettua ndujaa, salaattia, tomaattia suolakurkkua, punasipulia, vegaanista cheddarjuustoa ja vegaanista korianterimajoa. Ja ranskalaiset tietenkin. Ateria oli hyvä, mutta iso, ja perunoita jäi, kun en jaksanut kaikkea.

Pääsimme junaan klo 22.35 ja aloimme käytännössä heti nukkumaan. Aamulla konduktööri toi ennakkoon tilaamamme aamiaiset. Ainut vegaaninen vaihtoehto oli skandinaavinen aamiainen, joka sisälsi kahvia, appelsiinimehua ja kaurapuuroa mustikoilla. Aamiaisen jälkeen juna saapuikin Rovaniemelle, jossa jäimme kyydistä pois ja odottelimme autovaunujen purkua.
Asemalta ajettiin Prisman pihaan odottamaan sen aukeamista (8.00). Koska emme olleet tehneet lukkoon lyötyjä suunnitelmia, shoppailimme Prismassa ja sieltä suuntasimme Joulupukin Pajakylään, jonne oli noin 8 km matka. Olimme ajoissa ja saimme tutustua paikkoihin rauhassa ennen turistiryntäystä. Kävimme tapaamassa Joulupukkia ja Joulumuoriakin. Ostimme myös kuvat, jotka tontut ottivat tapaamisissa. Kahvittelimme Pajakylässä, jossa vegaaninen tarjonta oli sanalla sanoen surkea. Koska ajankohta oli varhainen, sain ostettua hotelliaamiaispöydästä kaksi pyörykän kokoista muffinia kahvin kanssa. Niillä pärjäsin muutaman tunnin.

Koska kyseessä on kaupallinen kylä, kaikki maksoi ja paljon. Ostimme tuliaisia, mutta ruokailua siirsimme eteenpäin, sillä edellä mainittu kahvittelu ei vakuuttanut tarjonnallaan.

Pajakylä jäi taakse, ja suunnistimme meille ystävän suosittelemaan Arktikum-museoon. Siellä katselimme näyttelyitä ja söimme Arktikum Cafen lounasbuffetissa, jossa oli kivasti lämpimänä ruokana rapeita ja hyviä kasvispihvejä. Lisukkeeksi oli punajuurihummusta ja todella maukasta kaali-puolukkasalaattia.

Kotia kohti

Museon jälkeen emme keksineet paljoa tekemistä. Ajelimme keskustassa ja sieltä löytyi Sampokeskus, josta bongasimme CandyTownin. Ostettiin vähän karkkia tuliaisiksi ja sitten suuntasimmekin jo rautatieasemalle. Ajoin auton valmiiksi lastauspaikalle.
Vaikka junan lähtöön oli useita tunteja, halusimme levätä ja niin kaivoin kirjan laukusta ja kulutimme aikaa. Välillä täytyi jaloitella ja löysimme ravintola Alvarin kahvilan asemarakennuksen toiselta puolelta. Menimme sisään ja otimme pöydän. Kahvila-ravintola oli todella viihtyisä ja tarjoilija oikein ihana vanhempi nainen. Tilasimme pitsat ja kuinka ollakaan, vegaanista juustoakin oli saatavilla. Pitsa oli hyvää, tosin vailla proteiinia, muttei haitannut. Istuimme ravintolassa syöden (ja juoden) parisen tuntia.

Vihdoin yöjuna saapui Kemijärveltä suuntanaan Helsinki, ja nousimme kyytiin. Vaikka kello oli vasta 20.25, olimme jo väsyneitä. Luimme hetken ja aloimme nukkumaan, sillä herätys oli seuraavana aamuna klo 5. Aamiaista emme tilanneet, ja juna saapui Tampereen asemalle klo 5.35. Odotimme autojen purkua ja onneksemme meidän auto oli vaunussa ensimmäisenä. Ajoimme kotiin ja jatkoimme hiukan uniamme.

Matka oli mukava tyttären lievästä flunssasta huolimatta. Menimme hänen ehdoillaan ja ainut mikä jäi harmittamaan oli se, että huskyt jäivät näkemättä. Niiden luokse olisi päässyt maksamalla 30 euroa/hlö.
Rovaniemi ja Lappi elävät turismista ja ulkomaiset matkailijat maksavat mielellään sen kaltaisista elämyksistä.

Teksti ja kuvat: Minna Honkamäki