Myyttinen soijapapu – uhka ja mahdollisuus

Monikäyttöinen soijapapu jakaa mielipiteitä ja herättää tunteita.

Kaupallinen yhteistyö

Harva elintarvike on saanut viime aikoina yhtä paljon huomiota kuin soijapapu. Sen väitetään olevan sekä ruuantuotannon pelastaja, että sademetsien tuhoaja, mutta miksi sen maine on niin kahtiajakoinen ja onko myyteissä perää?

Alkuperä

Vuonna 2021 maailmassa tuotettiin noin 363 miljoonaa tonnia soijaa. Suurimmat tuottajamaat ovat Brasilia, Yhdysvallat, Argentiina ja Kiina. Näiden maiden osuus maailman soijantuotannosta vaihtelee kuitenkin vuosittain. Soijapapua kasvatetaan myös Euroopassa, mutta volyymit ovat huomattavasti pienempiä. Monesti tuottajamaaksi tai -alueeksi mainitaan EU, mutta Euroopan suurin yksittäinen tuottajamaa on Romania. Soijapavun käyttökohteita on lukuisia, mutta pääsääntöisesti sitä käytetään eläinrehun ja kemian- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Tunnettua on, että sen käyttö tuotantoeläinten ravintona jakaa mielipiteitä vahvasti kahtia ja Suomessa soijan käytöstä naudan rehuna on luovuttu. Soijapapu vaatii kasvaakseen pitkän kasvukauden ja lyhyen päivänpituuden. Se on vehnän, riisin ja maissin jälkeen maailman neljänneksi viljellyin kasvi ja sitä tuotetaan vuosittain noin 350 miljoonaa tonnia (2021). Maailman viljellystä soijasta jopa 75 % on GMO-lajikkeita, jotka kestävät glyfosaattimyrkkyjä. Suomeen tuotava soijamäärä on noin 150-200 miljoonaa kiloa, josta ylivoimaisesti suurin osa käytetään tuotantoeläinten rehuksi. Lähteestä riippuen vain muutamia prosentteja tuodusta soijasta käytetään suoraan ihmisravinnoksi (LUKE).

Soijapavun monet käyttötarkoitukset

Vaikka soija mielletään helposti vain kiinteäksi ravintoaineeksi, on pavuista puristetun öljyn kauppa vähintäänkin yhtä suurta liiketoimintaa. Soijaöljy on nimetty maailman käytetyimmäksi öljyksi, joka taipuu elintarvike- ja rehuteollisuuden ohella myös mm. biodieselin raaka-aineeksi. Öljyn ominaisuudet sopivat hyvin pakattujen tuotteiden, kuten sipsien, keksien ja valmisruokien tuotantoon. Sitä käytetään maailmalla yleisesti myös ruuanlaitossa, niin koti- kuin ammattikeittiöissäkin. Soijaöljyn tuotannon sivutuotteena syntyvä murske tai rouhe on monikäyttöistä. Rehun ohella siitä valmistetaan monenlaisia tuotteita soijarouheesta, muroihin. Soijapapua syödään myös sellaisenaan ja se kuuluukin oleellisesti monen kulttuurin ruokavalioon. Meillä kauppojen hyllyillä näkyvimmät soijatuotteet lienevät kuitenkin soijakastike sekä kasvissyöjien rakastama tofu.

Tofua vastuullisesti

Vietnamilaistyylistä tuoretofua Helsingin Malmilla valmistava Mama Mem’s Oy luottaa perinteisiin resepteihin. Yhtiön tofu valmistetaan ilman lisäaineita ja se syödään tuoreena mozzarella-juuston tapaan. Yhtiön toimitusjohtaja Ha Hoang kertoo pitää tuoreen tofun makua myyntivalttina, josta ei tingitä.

”Haluamme painottaa, että meille tuotteen tuoreus sekä maku tulevat ennen kaikkea muuta. Emme halua luvata liian pitkää säilyvyyttä, koska tofumme on tarkoitus syödä tuoreena. Emme käytä säilöntäaineita tai muita keinoja, joilla tuotteelle saadaan pidempi käyttöikä, vaan haluamme että tuotteen maku on mahdollisimman lähellä sitä, kun se on juuri valmistettu. Kannattavuutemme kärsii tästä, mutta uskomme kuitenkin, että maku ja laatu ratkaisevat pitkällä tähtäimellä”, Hoang kertoo.

Tuoretofun raaka-aineena Mama Mem’s Oy käyttää EU:n alueella viljeltyjä luomusoijapapuja. Soijapavun viljelyä on kokeiltu myös Suomessa Pornaisissa sijaitsevalla Arolan luomutilalla, mutta siitä luovuttiin, koska soijanviljely ei sovi yhteen puhdaskauran viljelyn kanssa. Myös Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Jokioisten tutkimuslaitoksella on oma soijaprojektinsa. Viljelyä ei olla kuitenkaan saatu kannattavaksi. Papujen laatu sekä käytetty lajike vaikuttavat merkittävästi tofun valmistamiseen.

”Ensinnäkin se vaikuttaa makuun, mutta myös hyötysuhteeseen. Eri lajikkeet antavat enemmän valmista tofua samalla suhteella kuivan pavun määrään. Lajikevalinnalla vaikutetaan myös lopputuotteen säilyvyyteen. Jotkut lajikkeet yksinkertaisesti soveltuvat paremmin tofun valmistamiseen. Väärä lajike tai pitkään varastoitunut papu tuottaa vähemmän ja kehnompaa lopputuotetta”, Hoang sanoo.

Mama Mem’s Oy haluaa pitää koko tuotantoketjunsa mahdollisimman vastuullisena soijapellolta kaupan hyllylle.

”Olemme pieni yritys, joten meille vastuullisuus liittyy suoraan säästöihin. Pyrimme esimerkiksi useimmiten optimoimaan logistiikan siten, että mahdollisimman paljon tavaraa saadaan lähtemään vähemmillä kuljetuksilla. Pienennämme energian- ja vedenkulutusta tuottamalla isompia eriä kerrallaan. Tofumme raaka-aine on luomua, joka on tuotettu mahdollisimman lähellä. Siksi soijapapumme tulevat Euroopasta ja käyttämämme etikka on kotimaista”, Hoang kertoo.

Soijan myytit

Soijaa on käytetty ihmisravintona jo ainakin kahden vuosituhannen ajan, mutta monelle länsimaalaiselle se on edelleen ruoka-aineena vieras. Sen luontaisesti sisältävien isoflavonien on huhuttu vähentävän hedelmällisyyttä ja aiheuttavan miehille rintojen kasvua. Tämä on kuitenkin todettu valheelliseksi, ja lääkärijulkaisu Duodecim suosittaakin soijan käyttöä myös sekasyöjille. Soija merkitään tuotepakkauksissa allergeeniksi ja sitä onkin kutsuttu yhdeksi suurimmista allergeeneista ruokateollisuudessa, vaikka prosentuaalisesti maitotuotteille allergisia on maailmassa huomattavasti enemmän. Ehkä suurin perätön soijamyytti on kuitenkin tofun prosessointi. Sitä pidetään pitkälle prosessoituna, vaikka itse asiassa tofun raaka-aineisiin kuuluu vain soijapapuja, vettä ja mineraalisuolaa, joista tofu valmistetaan juoksuttamalla ja puristamalla, ilman sen ihmeempää teollista prosessointia.

Mama Mem’sin tofuannoksen reseptin löydät täältä>>

Teksti: Mikko Hentunen

Kuvat: Mama Mem’s ja Canva