Vegeraiders: Vegaaniburgerit testissä

Vegeraiders laittoi pikaruokaketjujen vegeburgeriateriat järjestykseen.

Kasvipohjainen hampurilainen eli ns. vegaaniburgeri on vaikea laji. Kaikki purilaisiin keskittyvät pikaruokaketjut niitä tekee ja skaala sekä hajonta on suuri. Joidenkin mielestä jo koko hampparin olemassaolokin pitäisi kieltää lailla hampurilainen -nimestä puhumattakaan. Monesti tuntuu, että hampurilaisten reseptien takana ei voi olla ainakaan vegaani, sillä sen verran kummallisia ruppanoita markkinoilla liikkuu. Myös hampurilaisen valmistusvaihe ravintolassa aiheuttaa hämmennystä, sillä joskus bursa myös onnistuu. Vegeraiders uhrautui tekemään empiiristä tutkimusta silläkin uhalla, että vyöhön pitää tehdä pari reikää lisää. Arviossa aina koko ateria lisukkeineen ja pisteytys yhdestä viiteen tähteä.

Mc Vegan / McDonalds

Mäkkärin matkapäivien pelastaja Mc Vegan on hyvä ja tasalaatuinen vegaaniburgeri, vaikkakin majoneesia riittäisi vähempikin töräys. Tuote on mielestäni melko hintava, otten huomioon, että periaatteessa saman hampparin saa huomattavasti halvemmalla Vegan Burger nimellä. Erona oikeastaan lähinnä tomaattisiivu. Mc Veganissa on lisänä myös ketsuppia, sinappia ja sipulia, joista ensin mainittuja saa ravintolasta mausteina muutenkin. Sipulia on käytetty ehkä teelusikallisen (ei kukkura) verran hampurilaista kohti. Pihvi on soijapohjainen käsittääkseni ja ihan ookoo läppänä, joka on Mäkkärin makuinen. Tilauspaikasta riippuen hampparin ainesosia voi lisätä tai poistaa.

Mäkkärin ranskalaisia pidettiin ennen parhaina, mutta tämä kruunu on mennyt muille jo aikaa sitten. Luttanoita ovat. Ainoat rapeat tuppaavat olemaan niitä perunan reunoista leikattuja parin sentin mittaisia jämäpaloja. Limppari on taattua kuplavesi-juomatiivistekamaa. Paikan päällä syötynä kokemuksen kruunaa aina pöydän vienoinen vanhan tiskirätin tuoksu.

****

VEKE-kasvishampurilainen / Hesburger

Hese on veivannut kasvihampurilaistensa kanssa ärsyttävyyteen saakka. Puolet lihatonta 2030 -slogan koristaa jo monessa kohtaa menua, vaikka en usko lainkaan, että tähän tavoitteeseen päästään ainakaan viiden vuoden sisään. Toki jos myydyt kilot lasketaan juomineen mukaan, homma saattaa toteutua. Alkuperäisen juustoVeken rinnalle tullut VEKE-kasvishampurilainen on taattua heselaatua. Jokainen yksilö on hiukan omanlaisensa ja harvoin lämmin, vaikka se olisi juuri tehty. Tätä vegaanista tuotetta ei pidä sekoittaa firman muihin hyvin saman kaltaisiin kasvisburgereihin, joissa on eläinpohjaisia ainesosia kasvis-etuliitteestä huolimatta. Hesessä jostain syystä automaatista tilatessa ainesosia voi ainoastaan poistaa, mutta tiskiltä saa myös lisättyä. Varaudu odottamaan hampurilaistasi, vaikka se olisi valmis.

Pihvi on ihan ok rasvainen soijapohjainen kasvisläppänä, josta löytyy myös herne- ja bambukuitua! Mauton pihvi todellakin on ja hernekin puskee hiukan läpi. Hese luottaa maustamisessa omaan grillimaustejauheeseensa, jota on töpötelty tai kaadettu yksilöstä riippuen aina yhteen kohtaan pihviä. Sama logiikka on myös suolakurkkujen, tomaattien ja majoneesin kanssa. Ne on taidokkaasti pläntätty sämpylälle siten, että ne kaksi millin paksuista kurkkusiivua ovat aina päällekkäin jommassa kummassa reunassa puolet ulkona purilaisesta. Tomaatti ja pihvin molemmille puolille töräytetty majo seuraavat samaa logiikkaa. Kaikki aina eri kohdissa, joten jokainen puraisukin on aina uniikki.

Hesen ranskaiset ovat nykyään aikamoisia halkoja entisiin verrattuna ja niitä tulee aterian mukana noin 11 kappaletta. Limpparit ovat taattua juomatiivistekamaa.

***

Vegeburgeri / ScanBurger

ScanBurgereita on Suomessa satakunta, joista suurin osa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Testikappaleet saimme paikallisesta pitseriasta, joka myy ScanBurgerin listan tuotteita lisenssillä. Vegeburgerin pihvinä toimii Espanjassa valmistettu Findus Green Cuisine Vegepihvi, joka onkin topakka pläjäys verrattuna vaikkapa mäkkärin vastaavaan. Paksu ja mehevä pihvi kannattaa pyytää kunnolla paistettuna, sillä puoliraakana se ei ole yksinkertaisesti kovin hyvä. Juustona hampparissa on reilu siivu (veikkaisin) Violifen vuustoa. Sämpylä on ruokaisampi kuin useimmat verrokkinsa ja sitä voisi harkita syövänsä ihan leipänäkin. Herkullinen pikkelöity punasipuli, majon makuinen majo, suolakurkkusiivut, rapsakka salaatti ja iso tomaattisiivu vievät Vegeburgerin aivan eri tasolle kuin isojen kilpailijoidensa läppänät. Nälkä lähtee tällä vaikka söisi pelkän bursan.

Lisukkeena tarjottavat ranskalaiset ovat ravintolakamaa ja niitä on tarpeeksi. Kuumia, rapeita ja sopivan suolaisia. Hese ja Mäkki eivät pääse lähellekään tatä laatua. Limppari tulee kuplavesi-juomatiivisteseoksena ja juomaa voi santsata. ScanBurgerin heikkoutena on ravintoloiden vaihteleva laatu ja ainoana tuunausmahdollisuutena extradippi. Asioita voi toki jättää pois halutessaan.

Onnistuessaan pihvin paistossa Vegeburgeri on todella hyvä purilainen ketjuburgereiden sarjassa. 8,50 € hinta on kova, mutta laadusta kannattaa maksaa. Ateria irtoaa 12,5 eurolla.

*****

VEGAN / Rolls

Niin ikään sadalla ravintolalla operoiva kotimainen Rolls on itselle tuttu lähinnä huoltoasemilta. Kampanjatarjouksenakin kympillä myytävä VEGAN-ateria tulee pöytään yllättävän nopeasti. Muodottomaksi nuijittu löysäksi paistettu hernepohjainen Tastyn pihvi tulee reilusti yli sämpylän reunoista ja sörsseleitä riittää. Majoneesia on töräytetty Hesen malliin sekä pihvin alle, että päälle. Ketsupin kanssa koko purilainen ui oranssihkossa majo/ketsuliemessä. Sämpylä on erikoinen ja hiukan hassun värinen ja firman sivuilta selviääkin, että kyseessä on ns. perunasämpylä.

Ranskalaiset ovat suolaisia ja kivikovia kuten huoltiksilla aina ja aterian mukana tuleva Nonna’s -majoneesi ei oikein sovi ateriassa minkään kanssa, vaikka hyvää muuten onkin. Aika kummallinen tapaus tämä ja toinen testipurilainen jäi kokonaan syömättä mössöisyyden takia.

Maistoin taannoin saman ketjun vegaanisen wrapin, joka oli sen verran kummallinen, että saimme pahoittelut ja mahdollisuuden lahjakorttiin. Olivat itsekin sitä mieltä, ettei tuote ollut kovin onnistunut. Vegesapuska ei selkeästikään ole Rollssin sedillä ja tädeillä sydäntä lähellä. Yritystä kuitenkin on, koska tuotteita on ruokalistalle saatu ja tämä on aina positiivinen asia.

*

Plant-Based WHOPPER / Burger King

Burger Kingin Plant-Based WHOPPER on Mc Veganin tavoin hyvin uskollinen yhtiön linjalle. Tämän tunnistaisi vaikka sokkotestissä. Vienoinen savuaromi, salaatin tyviosat, reilut suolakurkut ja poikkeuksetta kylmä hampurilainen paljastavat BK-tuotteen heti. Flame Broiler -laitteella poltetut raidat ovat hiukan feikit, mutta erottautuupa hyvin kilpailijoistaan. Suutuntumaltaan hamppari on leveämpi kuin esimerkiksi Mc Vegan. Vegetarian Butcherin kanssa yhteistyössä tuotetun pihvin painoa en pienellä googlauksella löytänyt, mutta se lienee 100 g luokkaa. Ekat kolme puraisua menevät hyvin, mutta tässä vaiheessa pihvin BK-tuoksu alkaa tympiä. Aromi tuo mieleen kyljyksen, joka on paistettu grillissä tunti sitten. Onneksi runsaat rehut pelastavat paljon ja kastike oli mielestäni tämän kisan paras. Plant-Based WHOPPER on kelpo hamppari, enkä tiedä maistuisiko se paremmalta lämpimänä. BK-automaatilla ja Woltissa hampparia voi tuunata rajatusti.

BeeKoon ranskalaiset ovat yleensä kylmiä tai liian kuumia. Pikkurillin paksuisia pitkiä upporasvakalikoita kuuluu ateriaan viitisentoista kappaletta. Kate on kyllä ranskiksissa kohdallaan. Burger Kingin toinen kilpailijoista erottava tekijä on juoma-automaatti, jolla voi myös santsata ja tehdä vaikka FanSpriColaa. Nuoruuteni BK:ssa jokainen tilaus huudettiin mikrofoniin kassalla finglishisti ääntäen ”Daböl Wopper and laarts frais”. Tämän tavan voisivat ottaa uudestaan käyttöön.

****

Jätin arviosta suoralta kädeltä pois KFC:n Veggie Classic Burgerin, koska se vaan ei ole vegaaninen. Myös premium hampurilaisiin keskittyvien firmojen ”yli kympin bursat” arvioidaan joskus toiste. Niissä on käytetty enimmäkseen samaa Beyondin pihviä ja ne maistuvat mielestäni ihan samalta kaikki maalaisranskalaisineen ja öljyisine höttösämpylöineen.

Teksti ja kuvat: Vegeraiders