Viime syksynä tuttavapiiristämme vinkattiin ohjeita pihan ja metsän antimien säilöntään. Taiteilija Tsygän Tehdas on tiluksillaan kasvattanut luumuja ja kriikunoita, joista valmistui Ellan Unelma -nimistä makeaa lisuketta. Säilöntäreseptit löytyvät täältä>

Testasimme Ellan Unelman tekijän suosituksesta jäätelön kanssa. Mukaan lipsahti myös pari vegaanista pullaa ja suklaakeksejä.

Purkkia avatessa nenään osuu vahva-arominen konvehdin tuoksu. Muistatteko ne mummolan suklaarasioiden viinakarkit? Nyt ollaan asian ytimessä. Liemi on samaa paksuusastetta, kuin karkkien valuva sisus. Autenttisen kokemuksen tästä saa dippamalla sokeriseen kastikkeeseen vegaanisen vohvelikeksin.

Itse luumut ja kriikunat ovat pitäneet muotonsa hyvin ja maku on rustiikkinen, jopa antiikkinen. Voisin kuvitella jotain tämän kaltaista nautitun Rooman keisareiden aikakaudella pidoissa. Yhteensitovana voimana toimiva vahva säilönnän aikana paksuuntunut vodka, on rujon siniharmaan väristä, mutta maku on todella hyvä. Jäätelömme oli Pingviini kauravanilja, jonka miedon makumaailman kanssa Ellan Unelma on täysi kymppi. Lisämakuja toivat paistopisteen korvapuusti ja Lidlin Chocolate Chip Cookie. Mustikkakeittoa ei kaapista testipäivänä löytynyt, mutta voisin kuvitella sen sopivan liemen kanssa mainioksi syysdrinkiksi vaikkapa juhlien alkumaljaan.

Sen verran tömäkkää tavaraa Ellan Unelma on, että odottelisin jätskiannoksenkin jälkeen tunnin ennen auton rattiin lähtemistä. Jos koko purkki hujahti kerralla, kannattaa ottaa kunnon nokkaunet tai todeta vain Käärijän ja Antti Tuiskun suulla, että ”Auto jää”.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Ellan unelma appeared first on Vegelä.

Itujen kasvattaminen kotona on helppo ja edullinen tapa lisätä lautaselle tuoretta ja ravinteikasta vihreää ympäri vuoden. Idättäminen ei vaadi kummoisia välineitä tai puutarhaa, vaan se onnistuu esimerkiksi lasipurkilla ja harsokankaalla. Idut ovat siementen versoja, jotka sisältävät runsaasti vitamiineja, proteiineja ja kuituja. Ne sopivat mainiosti salaatteihin, leivän päälle ja vaikkapa wokkeihin. Idättäminen on paitsi ekologinen ja taloudellinen, myös palkitseva ja helppo tapa tuottaa tuoretta ravintoa omassa minipuutarhassa.

Välineet:

Isohko tiskattu lasipurkki (esim. 1 litran oliivi- tms. purkki)

Siemeniä: Alfalfa (mieto, pähkinäinen maku, nopea kasvattaa 3–6 päivässä) tai Mung-papu (Rapsakka ja makeahko maku), kasvavat muutamassa päivässä. Kokeile myös muita vaihtoehtoja kuten retiisi tai linssi. Kaikki kaupoissa myytävät siemenet eivät idä, mutta esimerkiksi Foodinin alfalfa on meillä ympärivuotisessa käytössä.

Pala harsoa ja kuminauha

Vettä

Kasvatus:

Laita 2-3 ruokalusikallista siemeniä purkkiin. Liota siemeniä haaleassa vedessä pimeässä yön yli.

Aamulla vaihda vesi. Jos siemenet ovat alkaneet itää, kaada uusi vesi pois harson läpi ja anna purkin levätä vaikkapa tiskikaapissa alas suin toisen yön yli.

Toista veden vaihto ja valutus joka aamu muutaman päivän ajan, kunnes idut alkavat olla syömäkokoisia 1 cm – 3 cm lajista riippuen.

Viimeisen vedenvaihdon jälkeen siirrä valmiit valutetut idut toiseen astiaan jääkaappiin ja käytä sellaisenaan tai wokeissa.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Itujen kasvatus kotona appeared first on Vegelä.

Höyryävän kuuma viinipohjainen maustettu juoma on yllättävän vanha keksintö. Viinipohjaisia juomia on maustettu Euroopan alueella jo satoja vuosia, mutta Suomeen juoma saapui länsinaapuristamme. Oma versiomme glögi on saanut nimensä ruotsin glödgad vin -termistä. Glöd tarkoittaa mm. tulen loimua ja hiilloksen hehkua. Tämän arvellaan juontuvan perinteestä lämmittää juoma höyryäväksi, jolloin nuuhkaistaessa alkoholin hehkun kaltaisen poltteen tuntee sieraimissaan.

Glögiä voi valmistaa monella tavalla, mutta yleisimmin se on mehu- tai punaviinipohjainen. (Puna)viinilögit valmistetaan sekoittamalla ja maustamalla hedelmäisistä ja hilloisen pehmeistä viineistä. Rypäleet kuten Tempranillo, Merlot, Cabernet Sauvignon tai Syrah (Shiraz) soveltuvat valmistukseen hyvin. Näiden viinien matala tanniinipitoisuus ja runsas pehmeys sekä marjaisuus, soveltuvat mausteisen juoman valmistukseen. Mausteiksi sopivat vahvat maut kuten kaneli, tähtianis, neilikka, inkivääri ja kardemumma.

Siinä missä mehupohjaiset ns. tölkkiglögit ovat lähes aina vegaanisia, saattavat punaviineistä valmistetut olla ongelmallisia, riippuen siitä, mihin vegaanisuuden rajan vetää. Esimerkiksi todellinen klassikko, pohjoismaisen Anoran Hehkuviini saattaa sisältää myös viinejä, joiden kirkastamiseen on käytetty eläinperäisiä ainesosia. Lopullisessa tuotteessa niitä ei enää ole. Koska juomat ovat sekoitteita, on vaikea sanoa, mitä viinejä kyseisen glögierän valmistamiseen on käytetty. Myös esimerkiksi maamme vanhimman alkoholitalon Lignell & Piispasen glögit tehdään sekoittamalla eri viinieristä. Itse nautin Hehkuviinistä ilman tunnontuskia. Eläinperäisten ainesosien käyttö viiniteollisuudessa on onneksi harvinaistumassa.

Glögin valmistus ja nauttiminen

Glögiä ei saa kiehuttaa. Syitä on kaksi. Juoma on pH-arvoltaan melko hapan ja se voi kuumennettaessa irrottaa kattilasta ainesosia, jotka voivat olla jopa myrkyllisiä. Toinen syy on alkoholin vettä alhaisempi haihtumispiste. Keitettäessä yksi maun ainesosista, eli alkoholi ja sitä myöten hehku katoavat.

Glögi nautitaan monesti mantelilastujen ja rusinoiden kera, mutta se maistuu myös sellaisenaan. Kokeile glögin kanssa vaihtoehtoisia ”röhniä”, kuten cashewpähkinöitä, kuivattuja taateleita tai vaikkapa kuivattuja ananaspaloja.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Glögi kruunaa joulunajan appeared first on Vegelä.

Vegelän kaveripiiristä vinkattiin kaksi helppoa vegaanista säilöntäreseptiä. Yhdellä valmistat talvisen luumu-unelmajuoman ja toisella suolaisen sienisäilykkeen, josta valmistat vaikkapa herkullisen sienisalaatin tai täytteen vaikkapa sandwicheille ja blineille. Säilöntä on myös ekoteko, sillä se vähentää pihapuutarhan hävikkiä.

Ellan Unelma

1 litra vodkaa

Luumuja (tai kriikunoita)

1-2 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

1 kanelitanko

1 tähtianis

Kaada vodka muutaman litran kannelliseen puhtaaseen lasipurkkiin. Lisää joukkoon huuhdeltuja ja putsattuja kokonaisia luumuja. Kun purkki on täynnä, laita se huoneenlämpöön pimeään ja unohda sen olemassaolo ainakin puoleksi vuodeksi. Mielellään pidemmäksi aikaa.
Kun purkki viimein alkukeväällä löytyy pimeästä paikasta, maista juomaa. Jälkimakeuta sokerilla tarpeen mukaan. Valmis uute on hyvää sellaisenaan ja luumut voi käyttää esim jälkiruoissa, kuten vaikkapa Jäätelön kanssa. Mitä vahvempaa alkoholia käytät, sitä paremmin luumut uuttuvat nesteeseen.

Hilkan rouskuherkku

Rouskusieniä

Vettä

Karkeaa merisuolaa (esim. Meiran karkea merisuola)

Puhdista erilaisia rouskuja ja huuhtele ne lävikössä. Paloittele sienet 4-6 osaan koon mukaan ja laita ne kattilaan runsaaseen kiehuvaan veteen. Kuori keittämisen alussa syntyneet vaahdot pois veden pinnalta. Useat rouskusienet ovat lievästi myrkyllisiä ja voivat raakana aiheuttaa suolisto-oireita. Tästä syystä kaikki rouskut tulisi ryöpätä aina ennen ruoaksi valmistamista. Keitä sieniä noin 10 minuuttia ja huuhtele ne hyvin lävikössä kylmällä vedellä.

Kun sienet ovat kokonaan jäähtyneet, lado ne purkkeihin kerroksittain karkean merisuolan kanssa. Alin ja päällimmäinen kerros aina suolaa. Tarkista, että purkki on tiiviisti pakattu eli täynnä. Jos viimeinen purkki jää vajaaksi, voit tiivistää sitä esimerkiksi pakastepussilla, joka on täytetty kylmällä vedellä.

Laita purkit jääkaappiin tai muuhun kylmään ja pimeään tilaan säilöytymään. Purkit kannattaa muutaman viikon välein kääntää ympäri siten, että ne ovat aina välillä kannellaan. Tarkista kääntäessä, että vettä on tarpeeksi purkin täydeltä. Jos näin ei ole, lisää kylmää vettä purkkiin kunnes täynnä.

Sienet valmistuvat noin viikossa ja säilyvät avaamattona pitkään. Kun otat sienet käyttöön, poista liika suola liottamalla niitä kylmässä vedessä, välillä vettä vaihtaen tai ryöppäämällä niitä muutamia minuutteja ja huuhtelemalla hyvin kylmällä vedellä.

Katso myös Suomen sieniseuran vinkit täältä>

Teksti: Mikko Hentunen

Ellan Unelma -resepti: Tsygän Tehdas
Flamingot ja purkit kuva: Miikka Uunila
Ellan Unelma kuva: Ella Haapalinna

Suolatut sienet kuva ja resepti: Hilkka Aarela

The post Alkusyksyn säilöntävinkit appeared first on Vegelä.

Auringon vielä helliessä suomalaisia pohjoista myöten, on aika valmistaa kasviskeittojen eliittiin kuuluva The Keitto. Tämä ruokaisa ja taivaallisen makuinen soppa saa makunsa kauden kotimaisista kasviksista ja sen seuraksi sopii mainiosti itse tehty tuore leipä. Leivän voit valmistaa vaikkapa Vegelän pitsapohjan ohjeella muotoilemalla taikinaa palloiksi ja paistamalla niistä sämpylöitä. Keiton valmistus vaatii tunnin verran aikaa ja reseptistä riittää annos neljälle syöjälle.

Vegaaniset keitot ovat mainio tarjottava myös sekaaneille, sillä kaikki tykkäävät tuoreesta leivästä ja keittoruuista.

The Keitto

Ainekset:

1 iso kesäkurpitsa

1 iso munakoiso

1-2 isohkoa sipulia

2-3 valkosipulin kynttä

Iso kourallinen pikkutomaatteja

2 porkkanaa

Persiljaa

Timjamia

Öljyä

Vettä

Suolaa

Chilipalko

Valmistus:

Valmista sämpylät ohjeen mukaan. Laske uunin lämpötila 200 asteeseen. Huuhtele ja pilko vihreät kasvikset. Kuori valkosipulit ja poista kannat. Kuori porkkanat ja huuhdo ne. Laita kasvikset vuokaan siten, että tomaatit, porkkanat ja chilit tulevat päällimäisiksi. Jos tomaatit ovat isoja, voi niihin pistellä muutaman reiän haarukalla ennen paistoa. Ripottele kasvisten päälle tuoretta persiljaa ja timjamia sekä suolaa. Valuta mukaan tasaisesti myös hiukan öljyä. Pari ruokalusikallista riittää.

Laita vuoka uuniin ylätasolle ja anna kasvisten paahtua ja paistua, kunnes ne alkavat hiukan mustua. Poista chilin kanta. Kaada kasvikset tehosekoittimeen tai soseuta sauvasekoittimella. Lisää soseuttamisen aikana joukkoon kiehautettua ja hiukan jäähtynyttä vettä, kunnes koostumus miellyttää. Varo kuumia roiskeita!

Kaada soppa kasariin ja kiehauta vielä hetki. Lisää suolaa tarpeen mukaan. Voit lisätä halutessasi kasivisliemijauhetta tai palan kuutiosta, mutta se ei yleensä ole tarpeen, sillä paahdettujen kasvisten kaikki maut ovat keitossa.

Ripottele päälle tuoretta persiljaa ja muita yrttejä halutessasi. The Keitto on nyt valmis nautittavaksi.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Resepti: The Keitto appeared first on Vegelä.

Tiedäthän sen tunteen, kun pienestä lähikaupasta ei millään löydy vegaanisia leivänpäällisiä? Vaikka löytyisikin, ne ovat monesti kalliita, suolaisia ja pakkaukset pieniä. Kokeilin elää koko kesäkuun ostamatta kertaakaan kaupan valmistuotteita pitäytyen Hildén-juustoissa ja omissa kokeellisissa leikkeleissä. Vegaaniset kasvisruuat -ryhmän Tiina Peuranpään innoittamana päätin testata erilaisia yhdistelmiä ja lopputuloksena valmistui mainio vegeleikkele, josta saa suikaloimalla myös hienosti paistuvaa vegedöneriä. Aikaa kannattaa leikkeleen valmistamiseen varata tunnin verran, mutta lopputulos on sen väärti.

Vegeleikkele À la Vegelä

Reseptistä saa yhden pötkön n. 220 g.

Ainesosat:

200 g paketti maustamatonta kiinteää tofua

Gluteenijauhoa (esim. VegeMix)

Vegaanista sipulikeittojauhetta

Foliota

Höyrykeitin tai kattila, jossa on höyrytystaso

Valmista sipulikeittojauheesta lientä sekoittamalla pari teelusikallista puoleen lasilliseen vettä. Keittojauheesta kannattaa siivilöidä kuivana suurimmat sattumat pois. Seos saa olla melko maukas, varo kuitenkin laittamasta liikaa jauhetta, jottei lopulliseen leikkelemakkaraan tule liikaa suolaa. Laita tofu ja puolet liemestä tehosekoittimeen tai hienonna ne tasaiseksi massaksi sauvasekoitimella. Tofun hienontaminen blenderissä vaatii hiukan vaivaa ja lastalla auttamista. Maista ja jos kaipaat lisää makua lisää varovasti lientä, kunnes seos maistuu hyvältä. Jos haluat kokeilla muita makuyhdistelmiä, voit käyttää liemen asemasta valmiiksi maustettua tofua tai muita mausteita.

Kaada massa yleiskoneeseen, jossa on kiinni taikinakoukku ja lisää joukkoon 2 ruokalusikallista gluteenijauhoa. Sulje kansi ja käynnistä yleiskone. Jos taikinaa ei ala muodostua lorauta mukaan tilkka kylmää vettä ja lisää gluteenijauhoa lusikallinen kerrallaan, kunnes taikina alkaa muodostuu klöntiksi. Taikina saa olla paksua, kuin pullataikinamaista.

Repäise foliosta kaksi neliskulmaista arkkia ja muotoile taikinasta halutun mallinen pötkö. (Huomioi pötkön pituus höyrytysastian mukaan. Pötkön pitää mahtua höyryastiaan vaakatasossa.) Kääri pötkö ensimmäiseen folioon rullaamalla ja lopuksi päät sulkemalla sauman päälle. Aseta pötkö sauma alaspäin toisen folion päälle ja toista rullaus ja sulkeminen. Voit rullata pötköä varovasti pöydän päällä jos haluat makkaralle tasaisen muodon.

Laita kattilaan 3 cm vettä ja kuumenna se kiehuvaksi. Laita höyrytaso paikalleen ja folioitu makkara sen päälle. Laske lämpötilaa, mutta pidä vesi silti kiehuvana. Höyrytä makkaraa raotetun kannen alla 30 minuuttia. Lisää vettä tarvittaessa.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Ota makkara pois höyrystä ja avaa folio varovasti sormia polttamatta. Kaada makkara pieneen matalareunaiseen vuokaan tai pellille leivinpaperin päälle. Voitele sitä sipulikeittoliemellä ja anna paistua uunissa 15 minuuttia. Siirrä makkara ilmatiiviiseen purkkiin ja laita se jääkaappiin. Parhaimmillaan leikkelemakkara on, kun se on saanut kunnollä levätä ja jäähtyä.

Vinkki!

Taikinamassasta saa tiiviimpää lisäämällä gluteenijauhoa. Jos jauhoa lisää tarpeeksi, taikina alkaa tuottaa sitkoa ja muuttuu rakenteeltaan leipämäisemmäksi.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Valmista herkullista vegeleikkelettä kotona appeared first on Vegelä.

Pizza on herkkua sen tietävät kaikki. Vegaaniset pizzajuustoraasteet tuppaavat vain sulamaan erilailla kuin maitopohjaiset esikuvansa. Lopputulos on monesti liisterimäinen tai toisessa ääripäässä kuiva. Näyttääkseen hyvältä vegaaninen pizzajuusto tarvitsee muutaman pienen niksin sulamisen avuksi.

Tee pizzapohja vaikkapa Nakkaran ohjeen mukaan. Valikoi täytteet itse. Muista, että myös täytteiden määrä ja kosteus (tai sen puute) vaikuttavat lopputulokseen.

Juustopäälliseen tarvitset:

Vegejuustoraastetta (esim. Oddlygood tai Kremel)

Kasvikermaa

Vegefraichea

Ravintohiivahiutaleita

Suolaa

Tilkka öljyä

Kun pizzapohja on valmiiksi kaulittu tai pyöritelty, lisää täytteet pizzan päälle. Huomioi, että esimerkiksi tomaattisiivut kostuttavat pizzaa. Vältä laittamasta liikaa täytteitä, muuten pohja saattaa vettyä tai jäädä paistumatta kunnolla.

Tee pizzarella laittamalla kuppiin pari ruokalusikallista vegefraichea. Lisää sekaan kukkurainen ruokalusikallinen ravintohiivahiutaleita, pieni tilkka öljyä ja pieni hippusellinen suolaa. Jos seos jää paakkuiseksi ohenna sitä tilkalla kasvikermaa. Voit halutsessasi lisätä joukkoon myös kuivattuja yrttejä kuten oreganoa. Sekoita hyvin.

Lisää pizzan päälle juustoraastetta kohtuudella ja levittele se tasaisesti. Lusikoi pizzarellaa päälle noin teelusikallisen paakkuina. Lorota vielä kasvikermaa ohuena norona pizzajuuston päälle. Paista kuumassa uunissa (250+) kunnes juusto alkaa kuplia ja hetken päästä sulaa. kun juuston pinta on hiukan saanut väriä, pizza on valmis. ”Nenä kyllä kertoo kun pizza on valmis”, muistuttaa Nakkara.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Sulanut pizzajuusto ja sen salaisuudet appeared first on Vegelä.

Pizzapohja valmistuu yksinkertaisista raaka-aineista. Vesi, jauho, suola, öljy ja hiiva ovat kaikki mitä tarvitaan, vaikka toki valmistus vaatii hiukan vaivannäköä ja rakkauttakin. Reseptissä mainittu jauho on tuikitavallista puolikarkeaa vehnäjauhoa, mutta taikinan voi valmistaa myös muista vehnäjauhon varianteista kuten durum-jauhosta tai vaikkapa kaupan valmiista jauhoseoksista. Lähtökohtaisesti pizzapohja on aina vegaaninen, ellei siihen lisää voita tai muuta ei-vegaanista. Vehnäjauhoissa eroja on paljon. Lajike, tuotantomaa, sadon vuodenaika ja jauhonparanteet kaikki vaikuttavat lopullisen pizzapohjan ja sitä myöten syötävän pizzan koostumukseen ja makuun. Vehnän eri makuvariantteja kannattaa kokeilla. Erityisesti etnomarkettien valikoimista löytää mielenkiintoisia jauhoja ja on ketjumarkettienkin jauhovalikoima parantunut huomattavasti muutaman vuoden takaisesta. Taannoinen napolilaispizzavillitys ja juurileivonnan suosion kasvu toivat kauppoihin 0,0- ja muut erityisjauhot. Myös jotkut gluteenittomat jauhot ovat oivallisia pizzapohjan valmistukseen (oma suosikkini on ”evä-mix”, eli Semper Fin Mix).

Pizzan täytteistä ja juustolaaduista saisi oman artikkelinsa, mutta pohjan paksuus kannattaa valita täytteiden määrän ja halutun tyylin mukaan. Ohjeen taikinasta leipoo 3 pizzaa. Taikina on erittäin käyttökelpoinen myös muuhun leivontaan kuten piirakoihin ja flatbread -tyyppisiin ruokiin.

Raaka-aineet:

2 dl lämpöistä vettä

1 runsas tl suolaa

5-10g kuivahiivaa

Rkl öljyä

Jauhoja

Mittaa lämpöinen vesi kulhoon ja lisää suola ja hiiva. Sekoita nopeasti ja lisää 2dl jauhoa. Sekoita jugurtin paksuiseksi puuroksi. Lisää öljy ja sekoita se puuroon. Lisää jauhoja vähitellen ja sekoita isolla teräslusikalla kunnes alkaa muodostua taikinaksi. Vaivaa käsin kulhossa varovasti jauhoja lisäten, kunnes valmista pöydällä vaivattavaksi. Taikinan pitää olla kimmoisa, silti tarttumatta käsiin. Varo lisäämästä liikaa jauhoja, sillä muuten taikinasta tulee kuiva ja lopputuloksesta korppua. Vaivaa taikinaa noin 5 minuuttia, kunnes sitko alkaa muodostua ja taikinasta tulee hiukan kimmoisa.

Laita taikina muovipussiin kokoaisena tai erillisiin pusseihin kolmena annoksena. Jos haluat aitoa pitserian tuoksua keittiöön paistopäivänä, voit voidella taikinapallot ruokaöljyllä kevyesti ennen pussiin laittoa. Anna pussin hengittää. Älä sulje. Laita pussi(t) jääkaappiin ja anna kohota. Leivo pizzaa 1h-5vrk välillä taikinan valmistuksesta. Taikina säilyy ja paranee jääkaapissa.

Jos teet kerralla enemmän taikinaa, kannattaa suolan ja veden suhde pitää samana!

Taikinan muotoilu

Pizzataikinan pyörittely käsin on hauskaa puuhaa, mutta hyvään lopputulokseen pääsee myös kaulimen avulla. Sitkoinen taikina soveltuu huonosti nelikulmaisiin peltipizzohin, mutta kaunisreunaisen pyöreän pizzan siitä saa helposti. Muotoile jääkaapista otettu taikina palloksi ja lyttää se. Tämän jälkeen muotoile taikina haluamallasi tyylillä jauhotetun pöydän päällä. Taikinaa voi venytellä ja pyöräyttää ilmassakin jos uskaltaa.

Paisto

Paista pizza 250-asteisessa (tai yli) uunissa leivinpaperin päällä kunnes valmis. Jotkut suosivat kiertoilmaa ja uunin grillivastuksia. Kokeile ja löydä itselle sopivin tyyli. Pohjasta saa erityisen rapean siirtämällä pizza pelliltä ritilälle uunin keskivaiheille muutama minuutti ennen kuin se on valmis. Voit käyttää halutessasi myös kuumaa pizzakiveä. Jätä silloin leivinpaperi pois ja käytä pizzalapiota pizzan siirtämiseksi kivelle. Näin saat rapean ja kauniin pohjan. Jos suolaisenhammasta kolottaa kunnolla voi pizzan reunat voidella paiston puolivälissä vaikkapa Eleplantin vegaanisella voisulalla. Viime aikoina pizzan paistaminen erityisillä pizzauuneilla, tai kesällä jopa grillissä, on ollut suosittua.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Pizzapohja on perusasia appeared first on Vegelä.

1. Ota paketti kiinteää tofua ja poista pahvikuori. Tee sen jälkeen muovipakkauksen kulmaan pieni reikä.

2. Tee saksilla muovipakkauksen kulmaan pieni reikä ja puristele neste pois pakkauksesta. Tofu pysyy muodossaan puristamisen ajan pakkauksen ansiosta.

3. Nyt voit avata muovipakkauksen. Jäljelle jäävän nesteen kuivaamiseen riittää yksi talouspaperin pala.

Katso Makin ja Nakkaran muut vegevinkit täältä>>

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Vegevinkki #1 appeared first on Vegelä.