Luonnonmarjojen satokausi käynnistyy ja vuoden 2026 marjasato kypsyy ympäri Suomea. Mustikoiden odotetaan kypsyvän poimintakelpoisiksi heinäkuun alussa. Satokauden odotetut mustikat, puolukat ja muut metsämarjat tarjoavat poimittavaa eri puolilla Suomea. Jokaisenoikeuksiin kuuluva marjastus tarjoaa kaikille mahdollisuuden liikkua metsässä ja kerätä luonnonmarjoja ilman maanomistajan lupaa. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoo vinkit luonnonmarjakauteen.

Mustikan osalta vuoden 2026 marjasadosta odotetaan tavanomaista parempaa, kun taas puolukan ja suomuuraimen satonäkymät ovat vuotta 2025 heikommat, tiedotti Luonnonvarakeskus juhannusviikon jälkeen. Ensimmäisten mustikoiden odotetaan kypsyvän poimintakelpoisiksi heinäkuun alussa.

Alueelliset erot marjojen kypsymisessä voivat olla kuitenkin merkittäviä ja kalenterin sijaan kannattaa marjatilanne tarkistaa esimerkiksi omasta lähimetsästä.

”Jokaisenoikeudet mahdollistavat luonnosta ja sen antimista nauttimisen kaikille. Suomen metsiin mahtuu marjanpoimijoita ja valitettavan suuri osa marjasadosta jää poimimatta. Luonnonmarjat ovat suomalaista vegaanista superruokaa ja niitä säilötään innolla myös talven varalle”, Siivonen muistuttaa.

Metsässä kasvavien luonnonmarjojen kerääminen kuuluu jokaisenoikeuksiin, eli marjojen poimimiseen ei tarvita erikseen maanomistajan lupaa. Muutama asia kannattaa kuitenkin marjaretken osalta pitää muistissa.

”Ihmisten pihapiiriin ei saa marjoja mennä etsimään. Metsä tulee jättää mahdollisimman koskemattomaan kuntoon. Esimerkiksi puun oksien tahallinen katkominen ja saunavihdan tekeminen marjaretken ohella ei jokaisen oikeuksiin kuulu. Minkä metsään kantaa, jaksaa kantaa myös pois, eli roskia ei luontoon saa jättää. Auto pitää pysäköidä niin, ettei se haittaa tai estä muita kulkijoita.”

Luonnonmarjoista lisää kotimaisuutta ruokapöytään

Marjastus on helppo tapa lisätä kotimaisen ruoan käyttöä omassa arjessa. Luonnonmarjat ovat monipuolinen raaka-aine, joista reseptejä riittää loputtomasti. Uusi satokausi onkin hyvä hetki tarttua kauhaan, vispilään ja reseptivihkoon.

”Nyt on hyvä hetki syödä pois viime sadon marjat pakastimesta. Metsämarjat kannattaa puhdistaa heti retken päätteeksi, ja säilyttää jääkaapissa, jossa ne säilyvät hyvänä ainakin muutaman päivän. Kesäinen satokausi on Suomessa hyvän ruuan ystävän juhlaa! Marjoilla ja muilla satokauden tuotteilla sopii herkutella vaikka päivittäin!

Vinkit onnistuneeseen marjaretkeen

• Varaa mukaan juotavaa ja säänmukainen varustus sekä matkapuhelin ladattuna.

• Suojaa itsesi auringolta ja hyönteisiltä – erityisesti punkeilta kannattaa suojautua pitkähihaisilla ja -lahkeisilla, vaaleilla vaatteilla.

• Hyvä marja-astia on esimerkiksi muutaman litran kannellinen ämpäri, jossa marjat eivät liiskaannu. Poimuri on hyvä koville marjoille kuten puolukalle.

• Nauti luonnosta, metsästä ja kesästä, vaikka koko perheen kesken. Marjasaalis voi olla pienikin, mutta elämys taatusti iso.

• Puhdista marjat heti ja säilytä kylmässä. Jäähdytä pakastettavat marjat jääkaapissa ennen pakastusta.

Lähde: Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Kuva: Heidi Siivonen

The post Jokaisenoikeudet mahdollistavat marjastuksen – muista pelisäännöt metsässä appeared first on Vegelä.

Hyönteiset herättävät ihmisissä voimakkaita tunteita, kuten inhoa, pelkoa, kiinnostusta ja ihailua. Koneen Säätiön rahoittamassa Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia ensivaikutelmia ja asenteita suomalaisilla on erilaisiin hyönteisiin.

Kuka tahansa voi vastata mobiilikyselyyn, eikä vastaaminen vaadi ennakkotietoa hyönteisistä. Vastaaminen on helppoa ja nopeaa. Kyselyssä näytetään kuvia erilaisista hyönteisistä, ja vastaaja arvioi numeroasteikolla esimerkiksi hyönteisen ulkonäköä ja kiinnostavuutta. Kuvat johdattavat hyönteisten maailmaan matalalla kynnyksellä, ja samalla vastaaja oppii lisää hyönteisten rikkaasta maailmasta.

Kysely löytyy Ötökkäakatemian verkkosivuilta.

Hyönteiset näyttäytyvät usein joko arjen riesana tai välttämättöminä pölyttäjinä. Harvemmin pysähdytään pohtimaan hyönteisten valtavaa monimuotoisuutta, tai sitä miksi tietyt lajit herättävät ihmisissä voimakkaita reaktioita, kun taas toiset jäävät lähes huomaamatta. ”Hyönteiset ovat keskeinen osa luontoa, mutta ihmisten suhtautuminen niihin vaihtelee. Meitä kiinnostaa erityisesti, miten tunteet ja ensivaikutelmat syntyvät ja miten ne vaikuttavat suojeluhalukkuuteen”, sanoo professori Heikki Helanterä Oulun yliopistosta. ”Kun ymmärrämme paremmin, miksi jotkut lajit herättävät vastenmielisyyttä ja toiset kiinnostusta, voimme kehittää myös ympäristökasvatusta ja luonnonsuojelun keinoja.”

Kysely on vapaaehtoinen ja anonyymi, eikä yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Vastaaminen vie noin 2–5 minuuttia. Kyselyn lopussa vastaajalla on myös mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ötökkälähettilääksi ja osallistua hankkeen tiedeviestintään sosiaalisessa mediassa. Kysely on käynnistynyt 11.5.2026 ja jatkuu alkusyksyyn saakka.

Tökkää ötökkää -kysely on osa Ötökkäakatemia‑verkoston toimintaa. Ötökkäakatemia on yliopistotutkijoiden ja selkärangattomiin erikoistuneiden asiantuntijoiden muodostama tiedeviestintäverkosto, jossa on mukana tutkijoita Oulun yliopiston lisäksi muista maamme yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ötökkäakatemian tavoitteena on tuoda Suomessa tehtävää hyönteistutkimusta tutuksi suurelle yleisölle ja lisätä ymmärrystä hyönteisten merkityksestä luonnossa.

Lähde: Oulun yliopisto

Kuva: Gamfeld / iNaturalist, CC0

The post Miksi joku inhottaa ja toinen kiehtoo? Uusi kysely selvittää suomalaisten suhtautumista hyönteisiin appeared first on Vegelä.

Suomen suurimmaksi, maukkaimmaksi ja kattavimmaksi ruoka- ja juomatapahtumaksi itseään tituleeraava Ruoka 2026, eli kansankielellä ruokamessut järjestettiin nykymuodossaan nyt toista kertaa. Tapahtumaa ei pidä sekoittaa samassa tilassa syksyllä järjestettävään Viini & Ruoka -tapahtumaan, joka sekin kulkee kansan suussa ja usein mediassakin ruokamessut -nimellä. Eroa kahdella tapahtumalla on lähinnä järjestäjä- ja brändäyspuolella. Viini & Ruoka on Viinilehden ja Messukeskuksen kimppaproduktio, kun taas Ruoka 2026 on Messukeskuksen oma tuotanto, joka on järjestetty eri nimillä lähteistä riippuen noin vuodesta 2014. Molempia tapahtumia yhdistää myös ns. messuklusteri, eli saman aikaisesti järjestettävät suuret tapahtumat, joiden kävijät tutustuvat monesti usemman tapahtuman tarjontaan. Ruoka -tapahtuma järjestetään yhtä aikaa Lemmikkimessujen ja mielestäni aika karusti nimettyjen Lapsimessujen kanssa. Messukeskukselle on varmasti tärkeintä, että kaikki edellämainitut tapahtumat vetävät paikalle paljon maksavaa messukansaa.

Kävijöitä paikalla oli jo puolen päivän jälkeen todella runsaasti ja hetkittäin tunnelma oli jopa tukala, kun Lapsimessuilta alkoi siirtyä massoittain nälkäistä väkeä ruokamessujen puolelle. Eestaas sinkoilevat tenavat toivat vilinää ja kärrytukoksia jo muutoin paikoin ahtaalle alueelle. Kaiken kukkuraksi koko ruokamessujen alue oli muutettu anniskelualueeksi, joka oli mielestäni harvinainen ratkaisu sääntöjen Suomessa. Viinin ja oluen lipittäjät pysyivät onneksi ruodussa ainakin perjantain alkuiltapäivässä. Voin vain kuvitella, millainen melu ja meininki talossa oli lauantaina, kun kolmannessa hallissa starttasivat Lemmikkimessut.

Taannoiseen ammattilaisille suunnattuun Gastro -tapahtumaan verrattuna näytteilleasettajia oli todella runsaasti ja maistiaisiakin piisasi. Vegaaniset tuotteet oli huomioitu paljon ammattilaistapahtumaa paremmin ja niitähän tänne tultiin maistelemaan. Tuotteita oli runsaasti myös myynnissä ja hyviä messutarjouksiakin bongasin useita.

Ruokapuolella suoranaisia uusia innovaatioita oli aika vähän. Tuttujen brändien uusia lanseerauksia ja tuttuja turvallisia klassikoita esiteltiin taas. Siva Parlarin luotsaama Vöner on tuonut pari mausteisempaa uutuutta markkinoille. Mukava oli nähdä miestä pitkästä aikaa ja tutun lastun tulisemmat uutuusmautkin potkaisivat mukavasti makuhermoon. Vegemin tiskillä maistatettiin jo hetken markkinoilla ollutta Jauhista hyvässä kastikkeessa. Jalotofu ratsasti myös jo puolisen vuotta markkinoilla olleella savutofullaan, joka on kyllä mainio tuote. Eleplant Merisuola toi uutta suolaa mainioon tuoteperheeseensä. Seinän takana freesillä otteella uutuuksiaan esitteli Keiju, joka oli tuonut messuille 3 uutta maustettua vegaanista Herkkulevitettä. Käytännössä nämä ovat maustettuja margariinimaisia tuotteita.

Makeis- ja herkkupuolelle oli tapahtumassa selkeä panostus. Lapsimessujen vaikutus linjaukseen oli selkeä. Makeisia ja naposteltavia löytyi kotimaisten toimijoiden ohella myös mm. Baltiasta, Hollannista ja Puolasta. Moni tuote ratsasti markkinointimateriaaleissaan vegan-merkillä, vaikkei koko valikoima aivan eläimetön ollutkaan. Mieleen jäivät parhaiten nuoruuden tax-freeklassikko Van Slooten, joka saisi kääntää kaikki salmiakkinsa kasvipohjaisiksi ja heti. Ainoa vegaaninen taisi olla todella hyvä suolakuula. Hedelmäkarkkipuolella vegaanisia vaihtoehtoja oli enemmän. En tiedä lasketaanko smoothiet ja nuudelit herkuiksi, mutta lapsijonosta päätellen ne maistuvat junioreille hyvin. Mieleenpainuvin oli ehkä futuristinen kauppoihin tarkoitettu smoothieautomaatti, joka teki todella hitaasti kuppihedelmistä sosetta. Viihdyttävää sen katselu oli toki. Vegaanisten jäätelöiden rimaa piti korkella Friidu puffetjätskeineen.

Jos tapahtuman ruokatarjonnasta pitäisi nostaa yksi näkyvä trendi esiin, se on jo muutaman vuoden jyllännyt kauko-itä makuineen ja kuvastoineen. Korea, Indonesia ja muut olivat hyvin esillä uutuusmauissa, oli kyseessä sitten ravintola-annos tai kastike. Myös kuivatut hedelmät ja pähkinät olivat nosteessa, vegaanisia kaikki nekin toki. Myös ns. keinolihojen buumi alkaa olla ohi pikkuhiljaa ja vahvimmat alkavat valikoitua akanoista. Ravintolamaailmassa homman nimi oli street-food, mutta en ehtinyt aterioida, eikä siellä montaa vegaanista annosta olisi ollutkaan. Muutamaa mielenkiintoista pistettä en löytänyt lainkaan. Lienevätkö olleet tauolla, tai vasta matkalla paikalle. Mm. Baba Foodsin ja latvialaisen Nata Foodsin uutuudet olisin maistanut kernaasti.

Tapahtuma oli mielestäni erittäin positiivinen kokemus ja vegan-friendly asenne tuntui täällä paljon paremmin, kuin monesti liian lihavetoisissa ammattilaistapahtumissa. Pönöttäjät pysyivät poissa. Osasyy saattaa toki olla siinä, että kokemukseni mukaan pönötys ja pikkulapset eivät jotenkin sovi yhteen. Tapahtumaan ehtii tutustua vielä tänään sunnuntaina klo 17 saakka.

Ruokamessujen hämmentävin näytteilleasettaja oli NICOTIQUE-nikotiinikauppa. Mukavan näköisen kioskin rantatuoleineen varmasti bongasi moni nykyinen ja tulevakin nikotiinituotteiden käyttäjä. Yhtiön takaa löytyy mielenkiintoisempaa, sillä sen tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntiluvan on saanut tapahtumatoimisto Pulp Agency, joka on tupakkayhtiönä aiemmin tunnetun Philip Morrisin (nyk. PMI Finland) kumppani. PMI on ollut luomassa koko NICOTIQUE –konseptia. Nikotiini- ja tupakkatuotteilla on Suomessa markkinointikielto, mutta rajathan venyvät kun venyttää. Itse kyllä käsittäisin messuesittelyn markkinointina.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Ruoka 2026 appeared first on Vegelä.

Kesällä moni turvautuu hyönteiskarkotteisiin vähentääkseen ininää ja pistoksia. Yksi viime vuosina yleistynyt ratkaisu on Thermacell ‑laite, joka vapauttaa ilmaan höyrystettyä pralletriinia. Aineen vaikutuksista luontoon ja erityisesti pölyttäjiin on keskusteltu viime vuosina paljon, mutta tutkimustietoa on ollut rajallisesti.

Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät tutkimuksessaan, miten pralletriini vaikuttaa kimalaisten käyttäytymiseen. Tulokset osoittavat, että jo lyhyt altistuminen aineelle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen.

”Kimalaisille pesälle palaaminen ei ole sivuseikka, vaan se on koko yhdyskunnan elinehto. Jos työläiset eivät löydä takaisin, pesä ei saa ravintoa”, sanoo dosentti Olli Loukola Turun yliopistosta.

Vaikutus suunnistuskykyyn oli selkeä, mutta altistus ei lisännyt kuolleisuutta

Tutkimuksessa tarkkailtiin 167 kontukimalaisen (Bombus terrestris) käyttäytymistä. Ne altistettiin pralletriinille yhden, kymmenen tai 20 minuutin ajan kuluttajakäyttöön tarkoitetulla karkotelaitteella, minkä jälkeen kimalaiset vapautettiin kilometrin päähän pesästään ja niiden paluuta seurattiin kolmen päivän ajan.

Tulokset olivat selkeitä. Vertailuryhmän kimalaisista, joita ei altistettu pralletriinille, 37 prosenttia palasi pesälle. Minuutin altistuksen saaneiden kimalaisten paluuprosentti ei vielä eronnut vertailuryhmän kimalaisista, mutta kymmenen minuutin altistuksen saaneista kimalaisista vain 17 prosenttia löysi takaisin pesäänsä. Kimalaisista, jotka saivat 20 minuutin altistuksen, pesälle palasi enää noin 5 prosenttia.

Niillä yksilöillä, jotka onnistuivat palaamaan, matkaan kulunut aika ei kuitenkaan pidentynyt. Lisäksi laboratoriokokeet osoittivat, ettei altistus lisännyt kimalaisten kuolleisuutta, mikä viittaa siihen, että vaikutus liittyy nimenomaan suunnistuskyvyn häiriintymiseen, eikä suoraan myrkyllisyyteen.

”Kimalaispesä on riippuvainen ravintoa keräävistä työläisistä, ja jos ne eivät löydä takaisin pesään, ravinnon saanti heikkenee. Pitkällä aikavälillä tämä voi heikentää pesän elinvoimaa, vähentää uusien kuningattarien syntymistä ja pahimmillaan johtaa pesän kuolemiseen”, toteaa tutkija Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan hyönteiskarkotteiden ekologista turvallisuutta tulisi arvioida uudelleen

Suomessa Thermacell ‑laitteiden käyttö on sallittua, mutta niiden käyttöä on rajoitettu asuinrakennusten välittömään läheisyyteen, kuten pihoille ja terasseille. Laitteita ei saa käyttää sisätiloissa eikä luonnonympäristöissä, kuten metsissä tai kansallispuistoissa.

”Pralletriinipohjaisia karkotteita käytetään monissa maissa lähinnä mukavuussyistä. Joissakin tilanteissa niiden käyttö voi olla perusteltua esimerkiksi hyttysten levittämien tautien torjunnassa”, Kaakinen sanoo.

Tutkijoiden mukaan onkin tärkeää arvioida tarkemmin myös kotitalouskäyttöön tarkoitettujen hyönteismyrkkyjen vaikutuksia pölyttäjiin. Heidän mukaansa tutkimuksen tulokset nostavat esiin tarpeen arvioida näiden tuotteiden ekologista turvallisuutta uudelleen.

Tutkimus on toteutettu Turun ja Oulun yliopistojen yhteistyönä ja julkaistu Biology Letters ‑lehdessä.

Lähde: Turun Yliopisto / STT

Kuva: Kimmo Kaakinen

The post Hyönteiskarkotteiden myrkky häiritsee kimalaisten suunnistuskykyä appeared first on Vegelä.

Beyond Meat, eli nykyisin Beyond The Plant Protein Company uudisti koko brändinsä ja suunnittelee nyt kokonaan uusia vegaanisia tuotesarjoja. Toimitusjohtaja Ethan Brown kertoo yhtiön brändäytyneen liikaa prosessoituihin lihan kaltaisiin tuotteisiin, jotka ovat saaneet maailmanlaajuisesti paljon kritiikkiä ja leimautuminen epäterveelliseksi ei hänen mukaansa aja yhtiön päämääriä.

Brownin mukaan ruokamarkkinoilla on menossa ”hämmennyksen vaihe”, jossa ruokamarkkina ja kuluttajat etsivät uutta suuntaa, tietämättä kuitenkaan ihan tarkalleen mitä valmistaa ja mitä ostaa. Turbulenssi lisää epätietoisuutta ja paljon jopa täysin väärää tietoa on liikkeellä, hämmentäen tilannetta entisestään.

Yhtiö suuntaa nyt kohti prosessoimattomampaa tulevaisuutta. Ensimmäiset uutuustuotteet ovat lehtitietojen mukaan proteiinijuomia ja terveysvaikutteisia snackseja, jotka on valmistettu mahdollisimman alkuperäismuodoissaan olevista GMO-vapaista kasveista. Erityisen kiinnostavina ainesosina Brown mainitsee herneet, härkäpavun sekä punaiset linssit.

Yhtiön tulevaisuudesta on liikkeellä monenlaista vahvistamatontakin huhua, joista yksi on mahdollinen konkurssiuhka.

Teksti: Mikko Hentunen

Lähteet: The Street ja Plant Based News

Kuva: Beyond The Plant Protein Company

The post Beyond Meat vaihtoi strategiaa appeared first on Vegelä.

Vuonna 2025 pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain 36 %, eli hieman yli kolmannes. Loput eli suurin osa lajiteltiin väärin – yleisimmin sekajätteeseen. Kuluttajapakkausten lajittelulla on merkitystä, sillä valtaosa, noin 95 000 tonnia, muovipakkausjätteestä on kuluttajapakkauksia. Kaikkiaan muovipakkausjätettä syntyy noin 160 000 tonnia vuosittain.  

”Suurin potentiaali kierrätysasteen kasvattamiseen piilee juuri pantittomissa kuluttajapakkauksissa. Ne muodostavat 60 % kaikista muovipakkauksista, mutta vain reilu kolmasosa lajitellaan. Tavoite olisi, että kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta lajiteltaisiin. Tämä antaisi mahdollisuuden saavuttaa EU:n asettama kierrätystavoite. Tavoite on näin korkea, sillä kaikkea kerättyä muovia ei saada kierrätettyä, vaan prosessissa on myös hävikkiä”, perustelee Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 55 % muovipakkauksista tulisi kierrättää. Saavutettu muovin kierrätysaste vaikuttaa EU-maksujen suuruuteen, joten tällä hetkellä Suomi maksaa vuosittain 90 miljoonan euron maksun kierrättämättömistä muovipakkauksista. Summa laskisi, jos pakkausmuovia lajiteltaisiin Suomessa ahkerammin.

”Suomessa kaikista muovipakkauksista kierrätetään noin kolmannes. Näemme tilastoistamme, että muovin keräysaste nousee hiljalleen. Nykyisellä tahdilla emme kuitenkaan saavuta EU:n asettamaa kierrätystavoitetta. Suomi on muovipakkausten kierrätysasteessa Euroopan maista vasta sijalla 21. Jäämme todella kauas kärkimaista. Paitsi kodeissa, muovipakkauksia pitää lajitella merkittävästi aktiivisemmin myös työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja laitoksissa, joihin osa kuluttajamuovipakkauksista päätyy”, kertoo Tanskanen.

Myös kuluttaja hyötyisi aktiivisemmasta muovipakkausten lajittelusta. Kotitaloudet ja taloyhtiöt maksavat ylimääräistä sekajätteeseen päätyvästä muovista, sillä sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muovinastian tyhjennys.

Muovipakkauksia ei tarvitse pestä 

Muovipakkauksia päätyy sekajätteeseen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden lisäksi myös epätietoisuuden takia. Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mitä taloyhtiön tai Rinki-ekopisteen muovinkeräysastiaan saa laittaa.

Yleinen harhakäsitys liittyy lajiteltavan muovin puhtauteen. Muovipakkausta ei tarvitse pestä – riittää, että pakkaus on tyhjä. Samoin lajiteltavan muovin laatu aiheuttaa väärinkäsityksiä, sillä muovinkeräykseen saa laittaa vain muovipakkauksia – ei siis esimerkiksi muovileluja, hiusharjoja tai muita muoviesineitä.

Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on järjestetty muovipakkausten erilliskeräys. Vaikka omassa pihassa ei olisi muovipakkausten keräysastiaa, lajittelu onnistuu viemällä pakkaukset Rinki-ekopisteille.

”Jotta muovin lajittelu kotona ja työpaikalla onnistuu, sen pitää olla yhtä helppoa kuin sekajätteeseen laittamisen. Paras tapa nostaa lajitteluastetta arjessa on varmistaa, että kaikille pakkausmateriaaleille on varattu paikka”, Tanskanen suosittelee.

Vinkit muovin lajitteluun ja kierrätykseen: 

• Muovipakkausta ei tarvitse pestä ennen keräykseen vientiä. Riittää, että pakkaus on niin tyhjä, ettei se aiheuta hajuhaittoja parin päivän säilytyksen aikana.
• Vain muovipakkaus kuuluu muovinkeräykseen. Muut muoviesineet, kuten lelut ja pakasterasiat kuuluvat esimerkiksi kuntien jäteasemille.​
• Jos pakkaus koostuu useasta materiaalista, lajitellaan se sen mukaan, mitä materiaalia on eniten. Esimerkiksi muovi-ikkunallinen paperinen leipäpussi menee kartonkikeräykseen.
• Kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä on muovipakkausten keräysastia. Lisäksi muovipakkauksia voi viedä maksutta Rinki-ekopisteille, joita on noin 1 200 ympäri Suomea. 
• Hyödynnä alueesi Rinki-ekopisteet ja tarkista lajitteluohjeet ja -pisteet osoitteesta rinkiin.fi. 
• Kodin ja työpaikan jätepisteet kannattaa järjestellä siten, että kaikille pakkausjätteille on oma paikkansa. Jotta muovipakkausten lajittelu onnistuu arjessa, pitää sen hoitua yhtä vaivattomasti kuin sekajätteen.

Lukuja muovinkeräyksestä ja kierrätyksestä Suomessa:

• Vuonna 2024 pantittomista kuluttajamuovipakkauksista 36 % eli hieman yli kolmannes palautui muovinkeräykseen.
• Suomalainen ostaa vuosittain noin 17 kg muovipakkauksia. Tästä muovinkeräykseen päätyy noin 6 kg. 
• Suomessa syntyy vuosittain noin 160 000 tonnia muovijätettä.
• Tästä valtaosa, noin 95 000 tonnia, on pantittomia kuluttajapakkauksia.
• Loppu koostuu pantillisista juomapakkauksista (noin 20 000 tonnia) ja yrityspakkauksista (45 000 tonnia).
  

Lähde ja kuva: Suomen Pakkauskierrätys Rinki / STT

The post Vain joka kolmas muovipakkaus palautui kiertoon vuonna 2025 appeared first on Vegelä.

1990-luvun lopulta saakka järjestetty Gastro kokoaa yhteen hotelli-, ravintola- ja cateringalan toimijoita ympäri Pohjoismaiden ja Baltian. Herkkusuille ja ravintolaväelle enimmäkseen suunnattu tapahtuma oli klo 16.30 avajaispäivänään kuin viimeisiään vetävä ruokamessu, jossa oli paikalla enää lähinnä järjestäjä- ja esiinpanijapuolen väkeä. Tulin messuille hiukan nälkäisenä maistiaisten toivossa, mutta vegaaninen tajonta oli tapahtumassa kyllä todella vaisua, vaikka kasvissyönnin pitäisi olla nosteessa ja kaupungitkin tarjoavat enenevissä määrin kasvipohjaista ruokaa sanotaan.

Jo 60-luvulla Hollannissa perustetun tofujätti SoFinen tiskillä patsastelee joukko työntekijöitä firman väreissä, mutta heidän huomionsa on kiinni möykkäävissä kollegoissa, jotka mesoavat isoon ääneen naureskellen tofun olevan paskaa. Tiskillä olijoita naurattaa. Hienosti alkaa. Kun viimein saan maistiaiskipon eteeni, kysyn esittelijöiltä onko tämä siis se perinteinen paneroitu burgerpihvi, vai uudempi saman kaltainen NoChicken-versio? ”Tämä on tofua! Ei kanaa laisinkaan.” vastaa esittelijä hymyn takaa. Sama kysymys ja vastaus toistuvat pari kertaa. Pienen tivailun jälkeen neideistä irtoaa sen verran tietoa, että uutta versiota ei ole nyt saatavilla. Huomenna ehkä. Kiinnostaisi olla kärpäsenä katossa kun ”100 % kasvisperäistä, 100 % vegaanista” sloganilla operoivan firman esittelijöitä on hommiinsa koulutettu. Yhtiön kaikki tuotteet ovat tofupohjaisia.

Atrian isolla tiskillä käy kuhina, muttei messukävijöitä, vain omaa väkeä. Ainoa tarjottava on kuitenkin yllättäen vegeä, paitsi että sitä ei ole juuri nyt tässä. Muutaman minuutin odotuksen jälkeen saan kippoon hedelmäistä kaurasalaattia ja nuggetin. Ehdin onneksi vetää kipon pois esittelijältä, ennenkuin hän ehti töräyttää kupin päälle munamajoneesia. Nuggetti (Atria gluteeniton kasvisnuggetti pakaste) on vegeä itseään. Ei mitään lihamaisuutta, vaan aitoa kasvismössöä. Salaatin pinaatti ja omenainen makeus vievät huomion maulta, mutta söisihän noita muutaman jos ei proteiinia kaipaa. Kysyn korkea-arvoisen herran näköiseltä hahmolta Atrian uutuustuotekatalogia, joita on hänen pöydässään. Ei vastausta, ei edes vilkaisua. Otin katalogin omin käsin pöydältä, eikä mies vaivautunut edes nostamaan papereitaan pinon päältä. Jonkun sortin johtoportaan Atria-mies on tullut messuille mököttämään. Ilmiönä tämä ei ole uusi. Jotkut pikkupomot käyttäytyvät messuilla huonosti myös omia messukäsiään kohtaan.

Jatkan matkaa ja seuraavana eteen osuu espoolaisen Sweet&Lifen alabrändin Gelato LABin veikeä jätskikärry, jossa on tarjolla useaa eri gelatojätskiä, joista 2 on vegaanista. Neiti suosittelee mansikkaa, joten otan sitä. Pehmeä viettelys on notkeaa ja oikein hyvän makuista. 5 litran astioissa myytävä tuote olisi hyvä lisä monen kahvilan listalle, jos kylmäsäilytysvitriini löytyy. Tuotteen voisi lisätä myös firman sivuille ehtiessään.

Kimppahommat ovat selkeästi nouseva trendi yritysten kesken. Yhteisen Conaxess Traden katon alle siirtyneet Bonduelle, DR. Oetker ja Jalotofu ovat rakentaneet hienon yhteiskojun ja vegaanista on tarjolla, paitsi ettei ole. Messuaikaa on jäljellä vielä reilun tunnin verran ja tiski on tyhjä. Takahuoneesta könyävä messuesittelijä vetelee jo takkia niskaan ja kysyessäni tietoa tohtori Ötkerin vegaanisista uutuuksista (2 kpl), hän ilmoittaa, ettei tiedä niistä, eikä myöskään Jalotofun tuotteista yhtään mitään. Erityisesti Jalotofun markkinointi ravintolapuolelle olisi kiinnostanut, mutta ei väkisin. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen törmännyt tähän usein. Messuille tullaan tietämättä edustettavista tuotteista pahimmillaan mitään. Ei raaka-aineista, ei valmistustavasta. Pahimmillaan ummikko esittelijä laukoo jotakin hatusta ja siinä mennään yleensä pahasti pieleen. Hauskin tapaus oli aiemmassa tapahtumassa Baltian yhteistiskillä, jossa esittelijä ei osannut kertoa suomeksi tai englanniksi edes, että mikä tuote oli. Pakkauksen tekstit olivat viroksi.

Käytävän toisella puolella pitää tiskiään Unlimited Foods, jonka piirakat ovat olleet suosikkeja jo pitkään. Ongelmana näissäkin pitkälti saatavuus, eli tuotetta ei saa mistään ainakaan vähittäiskauppapuolella. Kuulen sivukorvalla, että vegaanisten piirakoiden valmistusta ollaan ajamassa alas vuoden aikana. Kauppa ei käy lähinnä hintasyistä. Kysyessäni tarkemmin, messuesittelijät kertovat yhtiön keskittyvän nyt tukkupuolelle ja erityisesti jauhelihan korvikemuruihin. Tiskillä on tarjolla murua sekä sellaisenaan, että kastikkeissa. 50/50 lihakastiketta en maista, mutta sellaisenaan muru on hyvää ja bulgogi-maustettuna vielä parempaa. Ammattilaiset esittelijät tuntevat tuotteensa. Arvostan.

Vegelän yhteistyökumppani Korpihilla löytyy messualueen pohjoispäästä, jossa on esillä silmusalaatteja, voimapapuja ja muuta tuttua. Mainio, televisiostakin tuttu, Ritva Korpihilla on tuonut taas tarjolle upean kattauksen marjahyviä ja palkittua Kuohuvaa Kuusenkerkkää. Näille tuotteille soisi lisää tunnettuutta, sillä oman tilan tuotteiden maku on todella laadukas. Korpihillan naapurista bongaan ruotsalaisen kahvilaketju Lykken tiskin, jolla on esillä hyvä kattaus kahvi- ja teetuotteita. Todella hauskannäköisten pakkausten sisältä löytyy mm. isoille firmoille kelpaamattomista ”väärän kokoisista” pavuista jauhettuja kahveja. Kahvin tuoksu on huumaava.

Virolaisen Thormin toinen voimahahmo Peeter tulee vastaan virolaisten tuotteiden kimppatiskillä. Mainioita omaperäisiä makkaroita, kanamaisia ja jauhistuotteita tuottava Thormi yritti laajentaa valikoimaansa pelmeneihin ja muihin valmistuotteisiin ja käväisi hetken myös Suomen markkinoilla lähinnä muutamassa K-kaupassa. Nyt yhtiö on kuitenkin vetäytymässä vähittäiskaupan puolelta Suomessa kokonaan ja keskittyy monen muun tavoin tukkupuolelle ja erityisesti ravintoloihin. Uutuuksia yhtiöllä ei messuilla tällä kertaa ollut.

Chilisooseja ja muuta snackskamaa maahantuova Food Ranger on tuonut esille hienon valikoiman jo perinteikkäitä Melinda’s chilikastikkeita. Made in USA, mutta kuulemma alun perin kolumbialainen kastikesarja miellytti jo 25 vuotta sitten kun tilailin netistä ekoja sooseja. Uutuuksista erityisesti pinaattisen hedelmäinen Green Sauce jäi mieleen ja kieleen. Myös kanadalaisen Heartbeat-firman soosit vaikuttivat mielenkiintoisilta, mutta niitä ei voinut maistaa. Käsittämätöntä jälleen, että messuille tullaan oikeasti kymmenen putelin kanssa ja nekin ovat vain näytille. Eikö messujen ideana ole juuri saada maistaa ennen ostopäätöstä?

Hiukan häntä koipien välissä ja edelleen nälkäisenä lähden kohti kotia miettien samalla vegaanisten ruokien nykytilaa ja tulevaisuutta. Monen yhtiön lanseeraamat ”Lisää vegeä vuoteen 2030” -kampanjat ovat ainakin näiden HoReCa-messujen perusteella aikamoista sanahelinää. Ehkä tarkoitus onkin saada bulkkiruokalat, kuten koulut ja opistot syömään enemmän vegeä, mutta herkkusuiden puoli nojaa edelleen vahvasti liha- ja maitopohjaisiin tuotteisiin kuten aina ennenkin. ”Tofu on paskaa” kaikuu edelleen korvissani astuessani junaan kohti provinsseja.

Teksti: Mikko Hentunen

Kuvat: Mikko Hentunen ja Ritva Korpihilla

The post Gastro 2026 appeared first on Vegelä.

Maaliskuussa 2026 ABREU nousee lavalle uransa toistaiseksi viimeisillä konserteilla. CARNAVAL DE ABREU -konsertit tulevat olemaan historialliset myös ruoka- ja juomatarjonnan osalta. Artistin omasta toiveesta Veikkaus Arenan kaikissa myyntipisteissä tarjotaan vain vegaanista ruokaa ja juomaa muutamaa lakto-ovo-poikkeusta lukuun ottamatta.

”Halusin, että nämä konsertit kuvastavat niitä arvoja, jotka ovat minulle oikeasti tärkeitä. Eläinten hyvinvointi ja vastuullisemmat valinnat ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Olin tosi iloinen, kun areena suhtautui ajatukseen avoimesti ja rakentavasti”, ABREU kertoo.

Eläinoikeusjärjestö Animalia toimii keikkojen pro bono -kumppanina ja kiittää ABREUta päätöksestä, jota ei ole Suomessa aiemmin nähty tässä mittakaavassa.

”On valtavan inspiroivaa, että yksi Suomen suurimmista artisteista käyttää näkyvyyttään näin vaikuttavalla tavalla eläinten hyväksi. ABREU näyttää esimerkillään, että muutos on mahdollinen. Suuretkin yleisötapahtumat voivat olla eläinystävällisiä ja silti täyttä juhlaa”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Artistin mukaan vegaanisen tarjoilun tuominen osaksi keikkakokemusta on tapa osoittaa, että vastuullisemmat valinnat voivat olla helppoja, herkullisia ja yhteisöllisiä.

”Tämä ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se on yksi tapa tehdä asioita vähän toisella ja vähän paremmalla tavalla”, ABREU sanoo.

ABREU on tehnyt yhteistyötä Animalian kanssa jo vuosia ja ottanut toistuvasti kantaa eläinten oikeuksien puolesta.

“Olen todella onnellinen ja syvästi otettu siitä, että Animalia on mukana urani merkittävimmillä keikoilla pro bono -kumppanina. Animalian tekemä työ eläinoikeuksien puolesta on äärimmäisen arvokasta ja vaikuttavaa ja koen suureksi kunniaksi tehdä yhteistyötä toimijan kanssa, jonka arvot ovat näin vahvasti linjassa omieni kanssa”, ABREU kertoo.

CARNAVAL DE ABREU Veikkaus Arenalla Helsingissä 20.–21.3.2026

Teksti ja kuva: STT / Animalia / Alexander Richardson

The post ABREU sai Veikkaus Arenan lihattomaksi – Animalia kiittää päätöksestä appeared first on Vegelä.

Kasvipohjaiset nyyttikestit eli Vegan Potluck -tapahtumat ovat varsin yleisä Euroopan ja Yhdysvaltojen suurissa kaupungeissa. Myös Suomessa ja varsinkin Helsingissä niitä on järjestetty jo muutaman vuoden ajan. Vapaaehtoistoimin toteutettavat nyyttärit ovat hieno osoitus tiedostavan vegekansan yhteisöllisyydestä sekä halusta tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia pikkuherkuttelun lomassa. Tapahtuman idea on yksinkertainen; ”Tuo jotain ja syö jotain”. Tarjonnan vaihtelevuus tuo oman jännityksensä peliin ja moni kotona kokkaileva vegaani paitsi tuo paikalle omia luomuksiaan, käy myös hakemassa vinkkejä kotikeittiöönsä. Tapahtuman tilan tarjoaa maksutta käyttöön Kalasataman Vapaakaupunki.

Joulukuun lopun nyyttäreillä väkeä kävi omien laskujeni mukaan ainakin 50 hengen verran. 3 tunnin tapahtuman aikana väki vaihtui moneen kertaan ja tämä näkyi toki myös tarjonnassa, joka vaihteli karkeista pitsanpaloihin ja itse mukanamme tuomaamme Vegelä Seitan Blockiin, joka tuntui kiinnostavan nyyttärikansaa mukavasti. Raha ei vaihda omistajaa tapahtumassa lainkaan, sillä kaikki perustuu omaan vapaaehtoisuuteen. Tämän kaltaista asennetta näkisi mieluusti muuallakin. ”Kaikki on minulta pois” -asenne on valitettavan yleinen nykyisin, vaikka juuri epäitsekäs, muut ja muunlajiset huomioiva toimintatapa on sitä, mitä maailma nyt kipeästi kaipaa.

Tämän kertaisen tapahtuman järjestäjät, vegaaniaktiivit Ilona Kotiranta, Jaakko Peltonen ja Sarmite Puukko olivat tarjoilupöydän takana innoissaan tapahtuman suosiosta.

”On ihana nähdä, että yhteisöllisyys ja kasvipohjainen ruokailu kiinnostavat. Maailma on aina hitusen verran parempi paikka, kun näkee salillisen ihmisiä kokoontuneina yhteisen asian puolesta ja mikä parasta, kaikki tarjottava on varmasti kasvipohjaista. Se tuo jo oman fiiliksensä. Jokainen tuoteselosteita kaupoissa tiiraillut tietää mistä puhun”, naurahtaa Kotiranta.

Miten Vegan Potluck syntyi?

”Yksityishenkilöiden järjestämänä, halusta tavata samanhenkisiä ihmisiä helposti ja matalalla kynnyksellä. Kuukausittaisia nyyttäreitä on järjestetty kohta jo kolme vuotta”, Kotiranta kertoo.

Tapahtuman tarkoitus?

”Nyyttärit on mukava tapa viettää sunnuntaita yhdessä syöden ja jutellen. Osa kävijöistä on niin sanotusti ’vakkareita’, mutta mukana on aina myös uusia ihmisiä. On pieni vaiva valmistaa tai ostaa yksi ruoka jaettavaksi, mutta kun jokainen jopa 50 osallistujasta tuo jotain, saadaan yhdessä nauttia mahtavasta kattauksesta. Monelle tapahtuma on myös tärkeä siksi, että jos omassa lähipiirissä ei ole paljon vegaaneja, täällä pääsee tutustumaan muihin, joilla on samanlainen arvomaailma. Nyyttäreillä tuntuu siltä, että maailmassa on vielä toivoa”, sanoo Kotiranta tyytyväisenä.

Tulevaisuuden suunnitelmat?

”Nyyttäreitä jatketaan kerran kuussa. Mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää muitakin tapahtumia. Esimerkiksi aiemmin on ollut pizzanleivontaa ja puolalaisten pierogien kokkailua. Uusia tapahtumaideoita saa mielellään ehdottaa”, muistuttaa Kotiranta.

Terveiset Vegelän lukijoille

”Tervetuloa kaikki seuraavaan tapahtumaan – ensikertalaiset mukaan lukien! Osallistuakseen ei tarvitse olla vegaani, kunhan tuo mukanaan vain kasvipohjaista tarjottavaa. Seuraavat nyyttärit järjestetään tavallisesta poiketen sunnuntaina 18.1. klo 12-15, koska tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Vegemessut -tapahtuma Helsingin Kaapelitehtaalla. Tämän jälkeen nyyttärit pidetään aina kuun viimeisenä sunnuntaina klo 12-15 täällä kauppakeskus Redin Kalasataman Vapaakaupungissa. Mahdolliset muut tapahtumat löytää Vegan Action Helsinki social Facebook –ryhmästä tai Helsinki Vegan Hangouts Whatsapp -ryhmästä, johon voi pyytää pääsyä tapahtumassa”, summaa Kotiranta.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Vegan Potluck appeared first on Vegelä.

Vuosi sitten lanseerattu Vegelä Seitan Block 400 g on valittu S-ryhmän valikoimaan 6.11.2025 alkavalle kaudelle. Ahkera promootio tuotti viimein tulosta kun Ässän koekeittiö sai testipurkit eteensä kesäkuun alussa.

”Huikea 231 myymälän ”startti” varmistui kuluvalla viikolla ja nyt odottelemme ensimmäistä virallista myyntipäivää, joka sattuu olemaan myös syntymäpäiväni 6. marraskuuta. Uutisoimme jakelua tarkemmin, kun saamme lopulliset tiedot myymälöistä. Oma toiveeni on, että myös pienten paikkakuntien kauppoihin tuotetta saadaan. Tästä tulee vielä ilmiö”, kertoo Vegelän päätoimittaja Mikko Hentunen innoissaan.

Vegelä Seitan Block 400 g on herkullinen ja kotimainen vegaaninen seitansäilyke, jonka pohjana ovat vehnä- ja herneproteiini. Block on tuotettu aurinkosähköllä ja se säilyy avaamattomana huoneenlämmössä parin vuoden ajan.

Tuote on valmis käytettäväksi heti, eikä sitä tarvitse erikseen ”valmistaa”. Vegelän seitan sopii monenlaisiin ruokiin kuten laatikoihin, patoihin, pizzoihin, kastikkeisiin, pitoihin ja rulliin. Seitan on herkullista vaikka sellaisenaan suoraan purkista.

”Vegelän seitan on murea ja mehukas. Se ei narsku syödessä monen kilpailijansa tavoin. Olen tehnyt runsaasti reseptiikkaa Blockin kanssa ja se tuntuu taipuvan todella moneen. Herneproteiini tuo tekstuuriin juuri sopivasti mureutta ja se imeekin itseensä mainiosti esimerkiksi kastikkeiden makuja”, kertoo Hentunen.

Teksti: Vegelä

Kuvat: Mikko Hentunen

The post Vegelä Seitan Block S-kauppojen valikoimaan! appeared first on Vegelä.

VIHIS lanseerattiin markkinoille Kasvispiirakan nimellä syyskuun alussa 2015. Kuluttajat kuitenkin nimesivät sen VIHIKSEKSI. Tästä tulikin välittömästi myös tuotteen nimi.

”Kuluttajissa VIHIS sai aikaan todellisen hurmoksen. Kun uusi toimitus tuli kauppoihin, kuluttajat lähettivät toisilleen ilmoituksen sosiaaliseen mediaan ja näin tuotteet olivat hetkessä myyty loppuun. Silloin kuluttajat loivat VIHIKSELLE facebook-ryhmän nimeltään sipsikaljavegaanit, mikä toimi tiedotuskanavana ja samalla myynnin edistäjänä”, kertoo HoviRuoka Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen.

VIHIKSEN markkinoille tulo oli todella oikea-aikainen, sillä vähittäiskaupassa ei ollut vegaanisia välipalatuotteita.

”Samaan aikaan alkoi vegaanituotteiden esiinmarssi kaupan hyllyille, missä HoviRuoka on ollut edelläkävijänä. Suurin osa vegaanituotteiden huumassa tulleista tuotteista on poistunut markkinoilta tai niiden myynnit ovat laskeneet vuosien varrella. VIHIKSEN myynti on jatkanut kasvuaan ja se on edelleen markkinoilla yksi merkittävimmistä tuotteista myös sekasyöjien välipalana”, lisää Kaikkonen.

Teksti ja kuva: Hoviruoka

The post Vihis 10 v. appeared first on Vegelä.

Lidl uutisoi aamusta kasvattavansa vegeruuan myyntiä ja vasta-alkanut vegeviikko ounastelee samaa. Toukokuussa kasvipohjaisia tuotteita ostettiin Lidleissä yli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden toukokuussa. Lidl on pyrkinyt murtamaan kasvisruoan erityisruokavalioleimaa ja tekemään kasvisruoasta osan myös sekasyöjien arkea. Tukeakseen tätä kehitystä Lidl käynnistää vuoden kolmannen vegeviikon, jonka valikoima painottuu grillattaviin kasvipohjaisiin kesäherkkuihin.

Viime päivinä vegaaniryhmiä on kuohuttanut supersuosittujen Vemondo savutofu ja tofutuotteiden katoaminen hyllyistä. Otimme yhteyttä Lidlin markkinointiin, josta kerrottiin seuraavaa:

”Meidän Luomu Vemondo -tofu ei ole poistumassa valikoimasta. Tässä meillä on tapahtunut virhe ja valitettavasti väärinkäsityksestä johtuen asiakkaille on päätynyt väärää tietoa. Kyse on hetkellisistä haasteista toimitusketjussa, ja tuotteiden odotetaan palaavan hyllyihin mahdollisimman pian. Valikoimaa tarkastellaan säännöllisesti, ja hetkelliset puutteet voivat johtua esimerkiksi toimitusketjun haasteista tai pakkausmuutoksista. Ymmärrämme, että suosikkituotteen hetkellinen loppuminen herättää keskustelua, ja olemme saaneet aiheesta yksittäisiä asiakaspalautteita. Valikoimassamme on tällä hetkellä useita muita tofuja, kuten maustetut Vemondo-tofut gram masala-, teriyaki- ja toscana style-maustettuina ja grillitofut sipuli-, BBQ- ja gyros-maustettuina sekä Jalotofun maustamaton ja marinoitu tofu”, kertoo valikoimapäällikkö Siiri Oivanen.

Lähes kolmasosa suomalaisista on kertonut lisäävänsä kasviproteiinien käyttöä tänä vuonna*. Lidl jatkaa työtään kasvisruoan suosion lisäämiseksi ja tähtää kasviproteiinien myynnin tuplaamiseen vuoteen 2030 mennessä. Suunta on oikea, sillä toukokuussa kasvipohjaisia tuotteita ostettiin 13,2 prosenttia enemmän kuin viimevuoden toukokuussa. Myös kesäkuussa kasvisvaihtoehtoja ostettiin 7,7 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden kolmas vegeviikko käynnistyi tänään torstaina 17.7. kaikissa Suomen Lidl-myymälöissä. Aiemmat vegeviikot tammikuussa ja toukokuussa ovat olleet suosittuja, sillä esimerkiksi tammikuun kampanjassa kasvisvaihtoehtoja ostettiin vuoden ennätysmäärä.

”Vegeviikko on meille tapa tarjota laajempi valikoima kasvipohjaisia tuotteita. Haluamme korostaa, että ne sopivat ihan kaikille, ei vain kasvissyöjille. Meille on tärkeää, että kasvipohjaiset tuotteet ovat järkevän hintaisia ja helposti napattavissa ostoskoriin vaikka sen perinteisen lihavaihtoehdon tilalle tai rinnalle”, kertoo Lidlin kampanjapäällikkö Sini Tanskanen.

Alkuvuodesta Lidl poisti erilliset vegehyllyt kaikista myymälöistään, jotta kasvipohjaiset tuotteet löytyisivät helpommin lihavaihtoehtojen läheltä. Keväällä 2024 Lidl laski kasvipohjaisten Vemondo-tuotteiden hintoja ja hinnoitteli kasviproteiinit eläinperäisten vaihtoehtojen tasolle tai jopa niiden alle.

Kasvipohjaisia grillattavia ostetaan enemmän kuin koskaan

Heinäkuun vegeviikkon valikoimasta löytyy runsaasti kasvipohjaisia kesäherkkuja, esimerkiksi grilliin vegaanisia ribsejä ja burgeripihvejä, käteviä pakasteaterioita ja naposteltavia, makeita ja suolaisia levitteitä sekä kesäisiä jälkiruokia. Tuotteet tunnistaa helposti vihreästä Vemondo-merkistä tai kokonaan vihreästä pakkauksesta.

”Grillikausi on kuumimmillaan ja kasvipohjaiset tuotteet kiinnostavat enemmän kuin koskaan. On mahtavaa huomata, miten vegeviikot ovat innostaneet asiakkaita kokeilemaan rohkeasti uusia kasvipohjaisia tuotteita. Etenkin grillitofu, vegaaniset ribsit ja vegenakit ovat olleet suosittuja”, Tanskanen jatkaa.

Lidl julkaisi kestävän ruokavalion linjauksen keväällä 2023. Tavoitteena on lisätä valikoimaan täysjyväviljaa ja kasvipohjaisia tuotteita sekä vähentää suolaa, sokeria ja lisäaineita. Lidl toimii myös perustajajäsenenä Pro Vege –yhdistyksessä, joka edistää kasvipohjaisen ruoan kasvua ja kehitystä Suomessa.

Lue lisää kestävästä ruokavaliosta Lidlin verkkosivuilta

*Tulokset perustuvat Lidlin teettämään kyselyyn, johon vastasi noin tuhat suomalaista kuluttajaa. Vastaukset on kerätty vuoden 2024 viikolla 49. Aineisto on suomalaista aikuisväestöä edustava otos.

Lähde ja kuva: Lidl

Osa tekstistä: Mikko Hentunen

The post Kasvisruoan suosio kasvaa – Lidl vastaa kysyntään, vai vastaako? appeared first on Vegelä.

Vegeuutisten ja Vegelehden päätoimittaja, väitöskirjatutkija ja vapaa toimittaja Sari Kivijärvi on valmistellut ja kirjoittanut Vegaaninen Suomi -kirjaansa kahden ja puolen vuoden ajan tasapainoillen samalla väitöskirjansa parissa. Selkeästi huojentunut kirjailija on innoissaan viikko sitten julkaistun kirjansa vastaanotosta, eikä suotta. Teos on kuin vegaanimaailman Mitä missä milloin -tietokirja, ilman rajoittavaa vuosilukua.

Kirja kertoo kasvissyönnin historiaa ihmiskunnan aamunkoitosta nykypäivään pohdiskellen ja selventäen termistöä ja tapahtumia. Kirjassa ei ole varsinaista tarinaa, vaan se loikkaa luolahenkilöiden ja eläinten ruuanhankinnasta Alppien jäämies Ötzin kautta suoraan karnismin käsitteeseen ja siitä yllättäen räävittömän South Park -sarjan maailmaan ja tämä kaikki kahden ensimmäisen luvun aikana. Historiikin jälkeen kasvissyönnin termistöä avataan huolella, kunnes hypätään kasvissyönnin historiaan perinneruokien kautta. Perinnevegeä, poliittisen aktivismin historiaa ja vegaanisia (klassikko)tuotteita käsittelevät luvut ovat kirjan ehkä tietokirjamaisinta antia, mutta Kivijärvi tuntee selkeästi aihepiirinsä.

Osansa saavat veganismiin löyhästikin liittyvät aatteet ja ryhmittymät, joiden ajatusmaailmoista olisi mieluusti lukenut lisääkin. Tulevaisuutta spekuloidaan tietokirjamaisen varovaisesti silloin tällöin, mutta tämä on ymmärrettävää vuonna 2025, jolloin kaikki maailmassa on tavallaan epävarmaa.

Kirjan teksti on elävää, vaikka tietynlaista väriä tai vaikkapa kuvitusta olisi kaivannut lisää 200-sivuisen kirjan lukuihin. Pienen irralliseksi jäävän liitteen lisäksi kirjassa ei ole kuvitusta, paitsi Juho Juntusen tunnistettavalla tyylillä piirretty kansi. Kivijärven yliopistotausta selittää varmasti tekstin hienoista monotonisuutta, mutta mikä tärkeintä, asia tulee selväksi ja mikäpä siinä, jos aihepiiri kiinnostaa. Tekstin kieli vaihtelee tietokirjamaisesta slangin puolelle riippuen aihepiiristä ja juuri tämä tekee kirjasta aidon ja rehellisen. Kivijärvi on itsekin vegaani, eli hän tietää mistä puhuu. Odotan mielenkiinnolla hänen seuraavia julkaisujaan.

Vegaaninen Suomi (Aviador 2025)

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Arviossa Vegaaninen Suomi appeared first on Vegelä.

Uusi käymismenetelmä tarjoaa kestävän ratkaisun panimoteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen ja muuntamiseen terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi.

Prabin Koirala maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että maitohappobakteerihapatteet kykenevät sopeutumaan tehokkaasti monimuotoisena seoksena tunnettuun mäskiin. Käyneen mäskin lisääminen vehnäleipään paransi leivän rakennetta, kosteudenpidätyskykyä ja kuitupitoisuutta. Lisäksi laboratoriossa toteutettu ruoansulatuksen simulointi osoitti, että käynyt mäski edisti suoliston terveydelle hyödyllisten aineiden tuotantoa, mikä viittaa mahdollisiin terveyshyötyihin.

Koirala lisäsi käymisen aikana mäskiin sakkaroosia, mikä käynnisti hyödyllisten dekstraanin ja oligosakkaridien tuotannon.

”Maitohappobakteerien tuottaman dekstraanin kaksoisvaikutus parantaa ruoan rakennetta ja laatua sekä tukee suoliston terveyttä. Lisäksi tulokset ovat linjassa kiertotalouden periaatteiden kanssa, sillä menetelmä vähentää elintarviketeollisuuden sivutuotteiden ja jätteen määrää sekä edistää terveellisten ja kuitupitoisten elintarvikkeiden kehittämistä”, Koirala toteaa.

Hyötyä kuluttajille ja elintarviketeollisuudelle

Käytännössä elintarviketeollisuuden sivutuotteet voidaan muuntaa käyttökelpoisiksi elintarvikkeiden raaka-aineiksi maitohappobakteerien käymisellä. Elintarvikkeiden valmistajat saavat käyttöönsä kestävän ainesosan, joka parantaa tuotteiden laatua ja samalla tarjoaa kuluttajille terveyshyötyjä. Tutkimus on ajankohtainen, koska kiinnostus kestäviä ruokajärjestelmiä ja suoliston terveyttä kohtaan on kasvamassa. Myös panimoteollisuus on kasvussa, ja samaan aikaan kysyntä kestäville ja terveyttä edistäville elintarvikkeille lisääntyy maailmanlaajuisesti.

Väitöstilaisuus:

Prabin Koirala väittelee 1.7.2025 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Upcycling of brewers’ spent grain via in situ synthesis of dextran and oligosaccharides by lactic acid bacteria – Regulatory mechanisms and effects on gut microbiota metabolites”. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lähde ja kuva: Prabin Koirala / Helsingin yliopisto

The post Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita appeared first on Vegelä.

Suomessa toteutetussa 264 hengen kuluttajatutkimuksessa paljastui, että härkäpapu maistuu usein kuluttajista epämiellyttävältä pääasiallisesti sen karvauden ja suuta kuivattavan tunteen vuoksi. Erityisesti härkäpavusta valmistetut proteiinivalmisteet saivat kuluttajatesteissä kielteisiä arvioita. Karvas maku välittyy todennäköisesti myös elintarvikkeisiin, sillä sen huomattiin säilyvän raaka-aineen prosessoinnista huolimatta.

”Härkäpapua vältellään ruoanlaitossa ja elintarviketeollisuudessa erityisesti sen karvauden takia. Härkäpaputuotteet eivät myöskään ole nykyisessä muodossaan käyneet kovin hyvin kaupaksi. Lisäksi ne ovat usein vahvasti maustettuja karvaan maun peittämiseksi. Siksi oli tärkeää tunnistaa ne yhdisteet, jotka aiheuttavat epämiellyttävää makua”, väitöskirjatutkija Fabio Tuccillo kertoo.

Karvaan maun ja suuta kuivattavan tunteen taustalta paljastuivat erityisesti visiini ja konvisiini sekä tietyt aminohapot, kuten fenyylialaniini. Lisäksi virhemakuina pidettyjä viljamaisia aromeja aiheuttivat esimerkiksi jotkut rasvojen hapettumisen seurauksena syntyvät yhdisteet.

Härkäpavussa on paljon potentiaalia

Tutkimuksen tarjoama tieto auttaa kehittämään teknologioita ja prosessointimenetelmiä sekä erimerkiksi genetiikkaan pohjautuvaa jalostusta, jotka voivat parantaa härkäpavun makua ja tehdä siitä käytetymmän raaka-aineen kasvipohjaisissa elintarvikkeissa.

”Härkäpavulla on korkea proteiinipitoisuus, ja erityisesti kuivattu härkäpapu sisältää jopa enemmän proteiinia kuin punainen liha. Sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisissa elintarvikkeissa, kuten leivässä, leivonnaisissa ja muissa tuotteissa. Kun tiedetään, miten epämiellyttävää makua ja tunnetta voidaan vähentää, voidaan kehittää entistä miellyttävämpiä härkäpapuraaka-aineita”, Tuccillo kertoo.

Härkäpapu kasvaa hyvin Suomessa, joten tutkimuksen tulokset voivat edistää sen laajempaa käyttöä kotimaisessa elintarviketeollisuudessa. Tämä tukee suomalaisten raaka-aineiden käyttöä kestävää kehitystä edistävässä ruokavaliossa.

”Härkäpapuraaka-aineiden aistittavan laadun parantaminen on välttämätöntä, mikäli tavoitteena on menestyä elintarvikemarkkinoilla tuotteilla, joilla tuetaan kestävää kehitystä ja kasvipohjaista ruokavaliota”, Tuccillo sanoo.

Fabio Tuccillo väitteli 30.5.2025 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”On the flavor of faba bean ingredients – Consumer acceptance, sensory perception, food application, and identification of potential flavor compounds”. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lähde ja kuva: Helsingin yliopisto

The post Miksi härkäpapu ei maistu? Tutkimus auttaa parantamaan härkäpaputuotteiden makua appeared first on Vegelä.

OAT-GUT-BRAIN -tutkimuskokonaisuuden juuri julkaistussa, ensimmäisessä osatyössä verrattiin kaura- ja riisipitoisen vähägluteenisen ruokavalion vaikutuksia metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin, kuten veren kolesterolipitoisuuteen ja vyötärönympärykseen. Lisäksi tutkijat tarkastelivat ruokavalion laatua, koettuja vatsaoireita ja yleistä terveyttä.

Tulosten mukaan kaurapitoista ruokavaliota noudattaneiden ihmisten kuidunsaanti kasvoi, huono LDL-kolesteroli laski ja vatsan toiminta normalisoitui paremmin kuin riisipitoista ruokavaliota noudattaneiden ryhmässä. Kuidun saanti oli noin 27 grammaa päivässä. Myös kokonaiskolesteroli laski, vatsakivut ja refluksioireet vähenivät ja psyykkisessä hyvinvoinnissakin nähtiin lievää paranemista.

Niin kutsutussa riisiryhmässä muutokset ruokavaliossa olivat rajumpia. Sekä energian, rasvojen että kuidun saanti väheni. Erityisesti kuidunsaanti laski merkitsevästi alle suositusten. Riisiryhmä sai kuitua noin 17 grammaa päivässä, kun sitä suosituksen mukaan tulisi saada 25–35 grammaa päivässä. Lisäksi riisiryhmän ummetusoireet lisääntyivät, mutta muut vatsaoireet vähenivät.

Vapaaehtoisilla osallistujilla oli joko korkea kolesterolitaso, verenpaine tai molemmat. Kummassakin ryhmässä paino ja vyötärönympärys pienenivät sekä yleisen hyvinvoinnin kokemus lisääntyi.

Väitöskirjatutkija Enni Mannila Turun yliopiston elintarviketieteiltä kertoo, että on ollut hyvin mielenkiintoista nähdä, miten trendiksi muodostunut vähägluteeninen ruokavalio yhdistettynä suomalaiseen kauraan ja kaukaa tuotavaan riisiin vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.

”Aihe on tärkeä niin kansanterveyden kuin kestävän kehityksenkin kannalta ja tässä riittää vielä paljon tutkittavaa”, Mannila sanoo.

Kaura ruokkii hyvää ravitsemusta ja hyvinvointia

Kauran terveyshyödyt eivät tulleet tutkijoille yllätyksenä: Turun yliopiston elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborgin mukaan he olivat huomanneet myös aiemmissa tutkimuksissa, että gluteenittomassa ruokavaliossa riittävä kuidunsaanti saavutetaan kauraa käyttämällä. Kauran käyttö on ollut taas yhteydessä rikkaaseen suolistomikrobistoon.

”Tässä tutkimuksessa erityistä oli huomata, että kaura tuki hyvää ravitsemusta ja yleistä hyvinvointia. Suolistomikrobistoon liittyviä tuloksia on luvassa vielä tämän vuoden aikana”, Linderborg kertoo.

Professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa, että vaikka tulokset kannustavat kauran käyttöön, suotavaa on ennen kaikkea syödä monipuolisesti ja ilman ruokavaliorajoituksia, jos niihin ei ole terveyssyitä.

”Kuitenkin moni keliaakikko, keliaakikon lähimmäinen tai gluteenia muista syistä välttävä hyötyy tiedosta, että kauran sisällyttäminen ruokavalioon voi tukea omaa hyvinvointia monin eri tavoin”, hän sanoo.

OAT-GUT-BRAIN-tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on selvittää luontaisesti gluteenittomien suomalaisen kauran ja maailmanlaajuisesti käytetyn riisin kokonaisvaltaisia terveyshyötyjä osana vähägluteenista ruokavaliota erityisesti ihmisillä, joilla on aineenvaihdunnallisia haasteita. Tutkimuksen kliininen aineistonkeruu suoritettiin vuosina 2022–2023 ja vaikutuksia suoliston mikrobistoon, aineenvaihduntaan ja vireystilaan tutkitaan parhaillaan.

Tutkimusta rahoittivat Suomen kulttuurisäätiö ja Sydäntutkimussäätiö sekä Enni Mannilan väitöstutkimusta Raision tutkimussäätiö, Niemi säätiö ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö.

Lähde ja kuva: Turun yliopisto

The post Kaura peittoaa riisin kuidun lähteenä vähägluteenisessa ruokavaliossa appeared first on Vegelä.

Lähes kolmasosa suomalaisista aikoo lisätä kasviproteiinien käyttöä tänä vuonna*. Lidl haluaa hälventää kasvisruoan erityisruokavalioleimaa ja tavoittelee kasviproteiinien myynnin tuplaamista vuoteen 2030 mennessä. Osana tavoitettaan Lidl käynnistää jälleen vegeviikon, jonka valikoimassa näkyvät erityisesti asiakkaiden toivomat grillattavat kasvipohjaiset vaihtoehdot.

Katso vegeviikko-tuotteet täältä>

Lidlin panostukset kasviproteiineihin ovat alkaneet näkyä: Vemondo-tuotteiden myynti kasvoi viime vuonna noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös kuluttajien kiinnostus on kasvussa, sillä lähes kolmannes suomalaisista aikoo lisätä kasviproteiinien käyttöä, mikä näkyy erityisesti kasvipohjaisten grilliherkkujen kysynnässä.

Vuoden toinen vegeviikko käynnistyy kaikissa Suomen Lidleissä tänään maanantaina 26.5. Viikon valikoimassa nähdään vegeherkkuja alkukesän grillijuhliin, mutta myös osaksi tavallista arkiruokailua.

”Arjessa mennään usein helpoimman kautta, ja silloin tutut lihat päätyvät helposti pannulle. Kasviproteiinien kokkaus voi tuntua hankalalta, jos ei ole varma, miten ne valmistetaan tai maustetaan. Nyt ne kuitenkin löytävät tiensä yhä useammin arkiruokiin – ja mahtuvat mainiosti myös grillijuhlien herkkuvalikoimaan”, sanoo Lidlin kampanjapäällikkö Jaana Pylkkänen.

Lidl on jo pitkään pyrkinyt murtamaan kasvisruoan erityisruokavalioleimaa. Alkuvuodesta vegehyllyt poistettiin, jotta kasvipohjaiset tuotteet löytyisivät helpommin muiden joukosta. Keväällä 2024 laskettiin myös Vemondo-tuotteiden hintoja, ja kasviproteiinit hinnoiteltiin eläinperäisten vaihtoehtojen tasolle tai jopa niiden alle.

”Vegeviikko ei ole meille erityistapahtuma, vaan keino välittää viestiämme: kasvisruoka on tavallista ja maistuvaa kotiruokaa, joka kuuluu kaikille, Pylkkänen kommentoi.

Kasvipohjaisia herkkuja kesän grillijuhliin

Vegeviikon aikana hyllyistä löytyy muun muassa lihankorvikkeita, valmisruokia ja herkkuja. Uutuudet keskittyvät erityisesti asiakkaiden toivomiin vegaanisiin kesägrillattaviin: myyntiin tulee grilli- ja burgeripihvit, varraspalat sekä suositut lisukkeet, tsatsiki ja perunasalaatti. Vegeherkut on helppo tunnistaa vihreästä Vemondo-tuotemerkistä tai kokonaan vihreästä pakkauksesta.

Myös tuoreet kasvikset ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten kesäruokailussa. Perinteisten vihannesten rinnalle on noussut sesongin suosikkeja ja eksoottisempia hedelmiä, kuten avocado ja kiivi. Lidl panostaa hevivalikoiman tuoreuteen, esillepanoon ja monipuolisuuteen, jotta kasvisten valitseminen olisi vaivatonta ja houkuttelevaa.

”Alkukesä on oiva hetki lisätä lautaselle väriä ja raikkautta. Nyt nautitaan erityisesti sesongissa olevia kasviksia ja hedelmiä, kuten meloneita, persikoita ja aprikooseja. Myös kotimaisen varhaisperunan sesonki käynnistyy nyt”, Pylkkänen jatkaa.

Lidl julkaisi kestävän ruokavalion linjauksen keväällä 2023. Valikoimaa kehitetään jatkuvasti, tavoitteena lisätä täysjyväviljaa ja kasvipohjaisia tuotteita sekä vähentää suolaa, sokeria ja lisäaineita. Valikoimakehitystä ohjaa planetaarinen ruokavalio.

Lidl on myös mukana perustajajäsenenä Pro Vege –yhdistyksessä, joka edistää kasvipohjaisen ruoan kasvua ja kehitystä Suomessa. Lue lisää kestävästä ruokavaliosta Lidlin verkkosivuilta.

*Tulokset perustuvat Lidlin teettämään kyselyyn, johon vastasi noin tuhat suomalaista kuluttajaa. Vastaukset on kerätty vuoden 2024 viikolla 49. Aineisto on suomalaista aikuisväestöä edustava otos.

Lähde ja kuva: Lidl

The post Lidlin vegeviikko tuo kasvisvaihtoehdot grilliin ja arkeen appeared first on Vegelä.

Huomisen huoltajat –podcast pyrkii luomaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä kaikkea vanhemmuus ja huoltajuus voivat olla. Saana-Maria Kailasto ehti kiireiltään Vegelän pikahaastatteluun.

Mistä idea Huomisen huoltajiin lähti?

”Idea syntyi sekä turhautumisesta että toivosta. Vanhemmuudesta kyllä puhutaan mediassa ja politiikassa, mutta usein tavalla, joka sivuuttaa moninaisuuden, marginalisoidut äänet ja vanhemmuuden yhteiskunnallisen luonteen. Haluamme luoda tilan, jossa vanhemmuudesta voi puhua myös poliittisesti: missä näkyy mm. sukupuoli, luokka, etnisyys, ilmastokriisi, mielenterveys ja eläinkysymys. Samalla haluamme palauttaa keskusteluun empatiaa ja kollektiivista otetta – muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse kasvattaa lasta yksin, eikä tyhjyyteen. Huomisen huoltajat syntyi tarpeesta tuoda yhteen ihmisiä, jotka haluavat kasvattaa toisin kuin normalisoidaan – maailmaan, joka olisi reilumpi, kestävämpi ja lempeämpi kuin nykyinen. Käytännössä inspiroidun itse Veeran (Mertsola) sisällöistä tullessani raskaaksi ja laitoin hänelle DM:ää”, Kailasto kertoo.

Miten vanhemmuus on muuttanut elämääsi?

”Vanhemmuus on tehnyt näkyväksi monia rakenteita, joita olin kyllä aiemmin tarkastellut aktivistina ja yhteiskunnallisena keskustelijana – mutta nyt ne tuntuvat konkreettisina ja henkilökohtaisina. Kuten se, kuinka rajattu ja normatiivinen kuva vanhemmuudesta ja synnyttäneestä vanhemmasta yhteiskunnassa yhä on. Samalla se on ollut identiteettikysymys: voiko aktivisti olla äiti? Voiko hoiva olla poliittinen teko? Uskon, että voi – ja että meidän on aika murtaa käsitys vanhemmuudesta yksityisenä projektina. Lapsen kasvattaminen on aina myös yhteiskunnallinen teko, ja siksi on olennaista, kuka saa tilaa, keiden ääni kuuluu ja keille suodaan tukea tai mahdollisuus edes unelmoida lapsesta”, Kailasto sanoo.

Mitä aihepiirejä käsittelette jatkossa ja miksi?

”Käsittelemme jaksoissa 1 ja 2 eri moninaisuusteemoja Veeran ja oman perheellistymistarinani kautta. Jaksossa 3 ja 4 paneudumme raskausaikaan ja synnytykseen näistä samoista tulokulmista. Jatkossa etenemme haastateltavien kautta postpartumiin ja muihin kehityskausiin. Meidän viestimme on, että vanhemmuus ei ole ainoastaan yksityisasia, vaan osa suurempaa kudosta, minkä vuoksi tarvitsemme uutta kieltä, tuoreampia ääniä ja ennen kaikkea enemmän yhteiskunnallista mielikuvitusta sen ympärille” Kailasto summaa.

Kesto- vai kertakäyttövaipat?

”Haha, tämäkin on tavallaan yhteiskunnallinen kysymys: millaisiin valintoihin perheillä on oikeasti mahdollisuus? Kestovaipat voivat olla ekologinen ja taloudellinen valinta, mutta niiden käyttö vaatii resursseja: aikaa, tilaa, joskus myös tietoa ja tukea jne. Meidän perheessä käytetään kertakäyttövaippoja (ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa), koska kaupunkiasunnossa ei ole tilaa jatkuvalle pyykkimäärälle ja säilyttämiselle.”

Vegaaninen ruokavinkki pikkulapsiperheiden arkeen (tai juhlaan)

”Arjen pelastaja on linssi-tomaattikeitto, jossa on mukana jotakin kasvimaitoa tai -kermaa, reilusti mausteita, sipulia ja mitä ruuanjäämiä nyt kehtaakaan laittaa joukkoon – nopea, edullinen ja ravitseva. Vegaaninen ruoka on meille paitsi arjen valinta, myös osa laajempaa eettistä ja ekologista sitoutumista – tapa opettaa lapselle empatiaa ja huolenpitoa sekä kunnioitusta toisia että planeettaa kohtaan”, Kailasto kertoo.

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Huomisen huoltajat / Intohimo Creates

The post Huomisen huoltajat appeared first on Vegelä.

Tänään 4.4.2025 Surunaamio julkaisee toisen singlensä Epäinhimillinen (kuuntele kappale täältä), jonka sanoissa huokuu turtuminen negatiivisten uutisten tulvaan. Siinä soi vääryyden muuttuminen oikeaksi, empatian kääntyminen heikkoudeksi. Levy-yhtiö Isosisko Records julkaisi Surunaamion ensimmäisen singlen 7. maaliskuuta 2025.

”Vegan for life, justice for all!”

Eläinten oikeuksista ja kohtaloista kertova ensimmäinen single Äänetön kevät, jonka lohduton ja rehellinen teksti sekä melankolinen metalli sulautuvat yhdeksi saumattomaksi apokalyptiseksi monoliitiksi. Kappale käsittelee ihmiskunnan perisyntejä, ja sitä kuinka me emme ole valmiita muuttamaan mitään itsessämme, vaikka näkisimme auringon sammuvan edessämme. Kappaleen väkivahva soitanta yhdistettynä herkkiin akustisiin osiin ja Surunaamion laulaja/säveltäjä Kalle Koo:n laulanta luovat synkkyydestä huolimatta toivoa kuulijalle. Tämä tuomiopäivän anthem saa rinnalleen myös tänään perjantaina julkaistavan Jaakko Kujalan ohjaaman dokumentaarisen musiikkivideon.

Epäinhimillinen -single jatkaa julkaisujen sarjaa, joka huipentuu toukokuussa julkaistavaan Surunaamio -debyyttialbumiin.

Surunaamion albumi on varmasti yksi tämän vuoden synkimmistä pitkäsoitoista. Levyn kahdeksassa kappaleessa riittää surua ja tuskaa, puhdasta ja täyttä kyllästymistä siihen mihin maailmamme on menossa. Epätoivon ja vihan keskellä levy kuitenkin onnistuu valamaan toivoa. Jokaisessa ihmisessä on se näkymätön voima, jolla voimme irroittautua menneisyytemme vankiloista. Kahleet ja häkki ympärillämme ovat usein meidän itse luomaamme mielikuvaa.

Surunaamion keulakuva vegaani, pitkän linjan muusikko ja tatuointitaiteilija Kalle Koo on tullut tutuksi mm. At The Hollow -trion keulakuvana ja biisinkirjoittajana. Miehen heleä laulu, yhdistettynä kirkkaaseen baritonikitaraan, kontrabassoon, kellopeleihin ja patarumpuihin tarjosi jotain sellaista, mitä levylautaselle tai esiintymislavoille harvoin päätyy. Siinä missä At The Hollow’n äänimaisema oli seesteisen aistikas ja herkkä, on seesteisyys Surunaamiolla vaihtunut raivoon, vihaan ja syvältä kumpuavaan voimaan. Levyn musiikissa yhdistyy niin Apulannan Kiila -levyn raaka herkkyys ja punkhenki, kuin Dissectionin Reinkaos -levyn raskas melodisuus. Rummut lyövät raskaasti, riffit viiltävät ja laulut kantavat. Raskaasta pinnasta huolimatta, Surunaamio tarjoaa myös laulujen osalta Juha Tapion kaltaista tummansinistä iskelmällistä melankoliaa. Surunaamion kokonaisuus ei siis istu mihinkään yksittäiseen tyylilajiin, vaan ottaa vaikutteita eri suunnista ja tekee siitä jotain omaa. Valoa, varjoa ja kaikkia näiden väliin jääviä harmaita sävyjä.

Kysyttäessä terveisiä Vegelän lukijoille, Kalle Koo antaa oman mottonsa ”Vegan for life, justice for all!”

Lähde ja kuvat: Isosisko Records

The post Surunaamion toinen single julki appeared first on Vegelä.

Ease Organic tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa toimittaen tuoreita luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille Etelä-Savossa. 5000 euron arvoinen palkinto luovutettiin parasta aikaa käynnissä olevilla Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Yrityksen missiona on tarjota helppokäyttöisiä luomutuotteita ja edistää luomuvihannesten käyttöä niin kotikeittiöissä kuin ravintoloissa. He tekevät myös pakkaamo- ja kuorimopalveluita muille viljelijöille.

“Myymme ja markkinoimme Haukivuoren luomuvihanneksia kuluttajapakkauksissa kauppoihin Etelä-Savossa sekä jalostettuina tuotteina lähialueen tukkuihin horeca-asiakkaille. Uutena tuotteena tarjoamme pakastekuivattuja luomuvihanneksia, jotka tuovat helppoutta ja inspiraatiota ruoanlaittoon sekä toimivat kätevänä kotivarana ympäri vuoden”, sanovat Ease Organic Oy:n yrittäjät Antti ja Elina Vauhkonen.

Pakastekuivatuissa vihanneksissa aromit ja ravintoaineet ovat tallella ja tuote helposti käytettävissä ilman pilkkomista.

Tulevaisuuden luomuruokaa jokaisen lautaselle

Ease Organic haluaa nostaa tekemisessään entistä enemmän esille raaka-aineen alkuperää sekä viljelijöitä niiden takana. Yrityksen merkitys lähiseudulle ja yhteiskunnallisesti on merkittävä, sillä he saattavat viljelijöitä yhteen, ratkaisevat luomualan haasteita ja mahdollistavat luomuvihannesten käytön kasvattamista.

“Lähiseudullamme Etelä-Savon luomumaakunnassa arvostetaan luomua, ja samalla reseptillä voimme rokata myös muualle”, Vauhkoset kertovat.

Ease Organicsin pitkän aikavälin tavoitteisiin kuuluu vihannespakkaamon perustaminen ja pakastekuivattujen tuotteiden tuotekehitys, jotka ovat nyt jo toteutumassa. Tavoitteissa on myös entistä tiiviimpi ja laajempi yhteistyö paikallisten tukkujen kanssa, jotta horeca-asiakkaiden on helpompi lisätä luomuvihannesten käyttöä saatavuuden parantuessa myös logistisesti. Heidän toiveenaan on, että tulevaisuudessa olisi pakastekuivattujen tuotteiden verkkokauppa myös kuluttajille, jolloin tuoreen lähiluomun ilosanoma leviää yhä useampaan ruokapöytään.

“Vuoden lähiruokateko -palkinto oli meille täysi yllätys ja tämä tuo aivan uudenlaista intoa tekemiseen sekä tuntuu aivan uskomattomalta. Suuri kiitos asiakkaille sekä viljelijöille, että saamme tehdä tätä työtä”, Antti ja Elina sanovat kiitollisina.

Vuoden lähiruokateko 2025 -palkinnonsaajan valitsi Lähiruoka & luomu -messujen kehitysryhmä puheenjohtajanaan erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

“Ease Organic on loistava esimerkki toimintojaan kehittävästä ja tuotevalikoimaa laajentavasta lähiruokayrityksestä. Paikallisten viljelijöiden yhteistyön ansiosta yritys toimittaa tuoreita lähellä tuotettuja luomuvihanneksia suoraan ravintoloihin ja kuluttajille. Elina ja Antti ovat tehneet esimerkillisesti vuosikausia ennakkoluulotonta ja määrätietoista työtä luomu- ja lähiruoan tarjonnan eteen Mikkelissä ja sen lähialueella”, sanoo raadin puheenjohtaja Viljanen.

Lähde ja kuva: Messukeskus, Antti ja Elina Vauhkonen

The post Vuoden lähiruokateko 2025 -palkinto Ease Organic Oy:lle appeared first on Vegelä.

Kaksipäiväinen ammattilaistapahtuma Fastfood & Cafe & Ravintola Expo veti salit täyteen esitellen ruokia ja ravintolatarvikkeita Helsingin messukeskuksen läntisessä hallissa. Alan ammattilaisten verkostoitumiseen keskittynyt FFCR 25 yllätti monella tapaa parin vaisumman vuoden jälkeen. Ravintolapuolella liha- ja maitopohjaiset tuotteet veivät edelleen leijonan osan messuhallin tilasta ja vieraiden mielenkiinnosta, mutta myös innovatiivisia ja tuoreita vegebrändejä tapahtumassa nähtiin runsaasti.

Pyörykät ja monen muotoiset nuggetit ovat nosteessa. Bean Better, Feelia, Tasty (Ole’s) ja Anamma (Fort Deli) toivat kaikki laadukkaita uutuuksiaan esiin. Sääli, että osa tuotteista jää edelleen ilman sitä huomiota, jonka kuluttajapuolella myynti mahdollistaisi. Ravintola-annoksessa moni huipputuote jää kasvottomaksi pullaseksi tai pihviksi, eikä tuottaja aina edes itse tiedä missä omaa tuotetta käytetään. Tässä olisi varmasti mietittävää ja kehitettävää monelle tuottajalle. Siinä missä esimerkiksi juomapuolella brändit ovat kaikki kaikessa, kasvisruuan tuottajat, muutamaa lukuun ottamatta, eivät koe julkisuutta niin tarpeelliseksi ja tukkumyynti riittää heidän tarpeisiinsa. Voihan olla, että joillain pienemmillä toimijoilla ei yksinkertaisesti ole aikaa tai osaamista brändinsä rakentamiseen.

Isommista Apetit osaa asiansa. Se on hivuttautunut vaivihkaa maan vegaanisten pakkastuotteiden ykkösmerkiksi ja hanskaa brändäyksen myös kuluttajapuolella. Kasvisjauhis-pitsat ja pyörykät, Crispy Chick-pihvit (testatkaa uusi Lime & Lempeä chili!) ja uutuus falafelpyörykkä ovat kaikki hyviä tuotteita. Kasvisjauhis-pitsa lienee maamme myydyin vegaanilätkä ja sen resepti on pysynyt samana alusta saakka. Pisteenä i:n päälle ystävällinen tuote-esittelijä Ilona Kotiranta paljastuu vegaaniksi ja maailma tuntuu taas hiukan paremmalta paikalta.

Jäätelöt ovat yhtä varma kevään merkki, kuin liian isot aurinkolasit suomalaisessa katukuvassa. Useampi yhtiö on lanseerannut pehmismassaa litran tölkissä ja onpa niitä näkynyt jopa Alepan hyllyllä. Gordon Ramsayn vegekampanjansa mannekiiniksi napannut Flora on muuttanut lähes koko portfolionsa vegaaniseksi ja tämä on hieno esimerkki siitä, kuinka maailma on muuttumassa oikeaan suuntaan. Floran jätskikoneelle tarkoitettu massa on yllättäen osin linssipohjainen! Jätski pysyy kylmänä todella pitkään valumatta ja maku on tosi hyvä. Ei jätskiautenttinen, mutta eri lailla hyvä. Plussaa myös annoksen vegaanisesta vohvelista ja lakritsisesta kastikkeesta. Muita jätski- ja sorbettiuutuuksia esittelivät mm. Arla Pro, Carte D’Or, Bus Gelato ja MiniMelts.

Leivonnaiset ja munkit ovat kahvila-alan messujen selkärankaa, mutta vegaanisia saisi olla edelleen enemmän. Aika monen esittelijän portfoliosta tuotteita löytyi, mutta vegaanisista maisteluun asti sain vain Donut Worry Be Happyn suklaaraita & pähkinärouhe belgidonitsin, joka ei kananmunaa tai voita kaipaa. Miksei munkkeja ja donitseja voi tehdä enemmän vegaanisina?

Lihankorvikkeiden kilpaillussa kategoriassa muutama uutuus kiinnitti huomion. Lihatalo Atria lanseerasi uuden kasvipohjaisen Murea Vegan -suikaleen ja sen pitäisi saapua myös kauppojen hyllyille ennen pitkää. Findus uutuus burgerpihvi löytää varmasti tiensä moneen ravintolapurilaiseen tulevana kesänä. Tulisipa myös kauppoihin. Kespron kuningasosterivinokastuotteet olivat mielenkiintoinen lisä kategoriaan. Lähinnä aasiamarkettien valikoimista tuttu veikeä sieni on mainio lihamainen raaka-aine monenlaiseen kokkailuun wokeista susheihin. Kotimaiset Hernis ja Unlimited Foods luottavat täysin vegaaniseen valikoimaan ja jälkimmäisen uutuusjauhis rikkoo jo uusia rajoja maullaan ja monikäyttöisyydellään. Toivottavasti Suomen kouluissa syödään tulevaisuudessa kasvisruokapäivinä kotimaisen pientuottajan jauhista, eikä korporaatiovegeä. Kiitos Hernis-esittelijälle paistovinkeistä! Molemmista tuottajista kuullaan vielä isosti.

Leipomojätti Vaasan on lanseerannut yhteistyössä Gold&Greenin kanssa vihiskategoriaan Vegispiirakan, jonka odotan rantautuvan myös vähittäiskauppaan. Gold&Greenin nakkiuutuudet Chorizo ja Frankenfurter tuli myös maistettua hodarin muodossa yllättäen Valion tiskillä. Kahvila- ja ravintolatuotteistaan tuttu tukkuri Mondo Fresco toi uutta fingerfoodia pakasteena rulla-, nyytti- ja samosamuotoon. Myös makeat soseet ja pastatuotteet kuten raviolit vaikuttivat mielenkiintoisilta. Näytteitä yhtiön vegaanituotteista ei löytynyt.

Saatesanat

Messujen öyhöttäjämaininnan saa Sallisen maustetalon humoristi, joka kertoi näyteannoksen olevan TÄYSIN VEGAANINEN ja sisältää myös HYVÄÄ KANANMUNAA (naurut päälle). Ilmeisesti ravintolamaailman dinosaurukset ovat vielä voimissaan lihakeskeisyytensä kanssa. Tässä olikin ehkä se suurin oivallus, jonka itse sain muita messukävijöitä tarkkaillessa:

Ravintola-alan kovassa ja hektisessä maailmassa lihalla saa parhaan tuoton ja kasvisruokaan ei monesti siirrytä kuin pakosta. Moni ravintolakouluun päätyvä haluaa juuri sen hyvän pihvinpaistajan statuksen ja sen luoman kuvan mahdollisuudesta omaan menestykseen. Ravintolakouluissakin saa ensin pilkkoa salaattia, ennen pääsyä kalliiden pihvien pariin. Tämä perinne pitäisi rikkoa. Uskon, että kuluttajat kyllä osaavat muokata ostokäyttäytymistään, mutta niin kauan kuin pihvi on palkinto, arvioinnin ja vertailun kohde sekä paistajalleen että syöjälleen sen markkina pysyy vakaana. Pihvi- ja makkarakulttuurissa on paljon muutettavaa ja muutoksen pitää lähteä ravintolamaailmasta, joka trendejä luo. Kestämättömien trendien suosiminen ei ole pitkänäköistä millään alalla. Ystävääni lainaten, lihansyönnissä ei ole enää mitään muuta puolusteltavaa kuin maku ja se ei vastuulliselle kuluttajalle enää riitä.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Fastfood & Cafe & Ravintola Expo esitteli ravintolamaailman uutuuksia appeared first on Vegelä.

Kuntien julkisissa ruokailuissa käyttämän lihan puolittaminen toisi kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille säästöjä, selviää tänään julkaistusta Kasvisruoka kannattaa 2025 -selvityksestä. Ruoka-alan kestävyyssiirtymään ja julkisiin ruokapalveluihin erikoistuneen Ruokailon tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi Suomen viisi suurinta kaupunkia voisivat kukin saavuttaa jopa yli miljoonan euron säästöt korvaamalla puolet lihasta kotimaisella kasviproteiinilla. Selvityksen rinnalla julkaistiin kuntatalouslaskuri, joka sisältää arvion lihan puolittamisesta syntyvistä säästöistä kaikille Suomen 309:lle kunnalle.

Kasvisruoka kannattaa –selvityksen luvut osoittavat, että lihan vähentäminen toisi taloushyötyjä etenkin kuntataloutensa kanssa kamppaileville pienemmille ja keskikokoisille kunnille. Esimerkiksi kuntataloutensa ongelmien kanssa mediassa esillä ollut Nurmijärven kunta Uudellamaalla säästäisi vuodessa yli 271 000 euroa. Summa vastaa noin neljän luokanopettajan vuosipalkkaa sivukuluineen.

Selvityksen laskelmat perustuvat kuntien väestörakennedataan, julkisissa hankinnoissa käytetyn lihan sekä kasviproteiinien tukkuhintoihin ja kuntien julkisista ruokailuista saatavilla oleviin ruokalistojen keskiarvoihin.

“Ajatus, että kasviperäiset proteiinit julkisissa ruokailuissa olisivat kalliimpia kuin liha, on edelleen melko yleinen. Laskelmat ja tutkimusnäyttö kuitenkin osoittavat, että kuntien olisi järkevää hankkia enemmän monipuolista kasviproteiinia. Samalla se vauhdittaisi ruoantuotannon kestävyysmurrosta ja tukisi uusien kotimaisten tuotteiden tuotekehitystä ja kysyntää. Kannustamme kaikkia kuntia käyttämään säästyneet rahat kasvisruoan reseptiikan ja proteiinitarjonnan kehittämiseen. Se lisäisi myös julkisten ruokailujen piirissä olevien ihmisten halukkuutta kokeilla ravitsemussuositusten mukaista, kasvikuntapainotteisempaa ruokaa”, Ruokailon joukkoruokailuasiantuntija, ravitsemustieteilijä Charlotta Hyttinen toteaa.

Selvityksen tilasi ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöjen Puolet parempaa -kampanja, joka kannustaa kuntapäättäjiä ja kuntavaaliehdokkaita vähentämään puolet julkisten ruokailujen eläinperäisistä tuotteista vuoteen 2030 mennessä, ja korvaamaan ne kasviproteiinilla ja kotimaisilla vihanneksilla.

“Kuntavaaleissa jokaisen kuntalaisen kannattaa kysyä ehdokkailta, haluavatko he edistää ravitsemussuositusten ja ilmaston kannalta kestävämpää ruokailua. Kunnat käyttävät vuosittain yli 350 miljoonaa euroa ruoan hankintoihin, joten ne voisivat hyvin jyvittää isomman summan Suomen hiilineutraaliustavoitteen, kuntalaisten terveyden ja palvelujen kannalta hyödylliseen kasvisruokaan”, kommentoi selvityksen tuloksia Greenpeacen ilmastoasiantuntija Oona Poranen.

Tutustu kuntatalouden kasvisruokalaskuriin täällä>

Teksti ja kuva: Greenpeace

The post Kasvisruoka kannattaa 2025 appeared first on Vegelä.

Suomalaisten panimomestareiden yhdessä kehittämän tyylin ensimmäinen tuote on Mallaskosken panimon Kuohu Suomi Lager. Vaikka Suomessa on tehty olutta niin kauan kuin täällä on ollut asumusta, sahtia lukuun ottamatta meillä ei ole ollut omaa oluttyyliä. Nyt Pienpanimoliiton ja Panimoliiton yhteistyössä on kehitetty tyyli, jossa pyritään tuomaan esille suomalaisen oluen erityisyyttä. Tyylin määrityksessä on ollut oluentekijöitä ja panimomestareita ympäri Suomen niin isoista kuin pienistäkin panimoista. Olut on vegaaninen.

”Uuden oluttyylin pohjaksi on valittu lager, koska se on ehdottomasti eniten juotu oluttyyli Suomessa ja monelle jopa oluen synonyymi. Mallaspohjaan voi käyttää ohraa ja ruista, jotka ovat vanhimpia viljakasvejamme sekä suomalaista katajaa, joka on taas kumarrus sahdin suuntaan”, kertoo idean isä, Mallaskosken panimomestari ja Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma.

Suomalainen lager nostaa kotimaisia raaka-aineita ja panimotaitoa

”Uudessa oluttyylissä haluamme vastata kysymykseen, mitä on suomalainen olut”, Ojaluoma pohtii. ”Halusimme yhdistää puhtaan luonnon ja ammattitaitoisen suomalaisen viljelyn tulokset ainutlaatuiseksi oluttyyliksi joka kuvastaa parhainta mitä suomalaisessa panimossa saadaan aikaiseksi.”

Suomalainen lager -oluttyylin raaka-aineet edustavatkin suomalaista maanviljelysosaamista parhaimmillaan niin maltaiden kuin humalankin puolesta – tässä oluttyylissä on ensimmäistä kertaa määritelty kotimaisen humalan käyttö.

Suomessa humalaa on nykytutkimuksen mukaan kasvanut alkuperäiskasvina jo tuhansia vuosia ja nyt sitä viljellään myös kaupallisesti oluentekoon yli 200 vuoden tauon jälkeen. Mallaskosken Kuohu Suomi Lager -olueen kotimainen Hulla- humala tulee läheltä, Ilmajoen Arctic Hopyards -humalatilalta. Koska suomalaista humalaa on edelleen rajoitetusti saatavilla, katkerohumalaksi tyyliin voidaan hyväksyä hieman suomalaisen humalan oloinen saksalainen humala.

Olueen tarvittava hiiva on Kuohu Suomi Lagerissa kotimaista perua, se on Mallaskosken oma perinnehiiva, joka voidaan johtaa takaisin panimon paikalla olleen Mallaskosken Tehtaiden Kuohu lager-olueen. Iso osa uutta suomalaista oluttyyliä on tietysti myös paikallinen laadukas vesi.

Uusi oluttyyli on tehty panimoammattilaisten yhteistyönä

”Oluttyylin kehittely alkoi Tanskassa, missä me panimokongressissa olleet suomalaiset panimomestarit mietimme, miksi ei ole suomalaista, paikallisista raaka-aineista tehtyä oluttyyliä”, kertoo Ojaluoma. ”Innostuin asiasta ja vein sen Pienpanimoliittoon, onneksi asiasta kiinnostuttiin myös Panimoliiton puolella. Nyt meillä onkin yhteinen oluenpanopäivä 18.3. missä tehdään yhdessä tätä uutta suomalaista lageria monen panimomestarin voimin.”

Ojaluoman mukaan tarkoitus on, että olutta valmistettaisiin mahdollisimman laajasti kotimaisissa panimoissa, sekä isoissa että pienissä. Jos oluttyyli leviää tarpeeksi laajalle, se voi olla omana sarjanaan osana Suomen Paras Olut -kilpailua.

Uuden suomalaisen oluen on tarkoitus tuoda esiin suomalaista oluenvalmistusta sekä rohkaista pientuottajia varsinkin humalan osalta kasvattamaan tuotantoaan. Mallaskosken Kuohu Suomi Lager on ensimmäinen olut, joka edustaa tätä uutta oluttyyliä.

”Toivon, että oluenystävät ottavat Kuohu Suomi Lagerin ja muut mahdolliset tyylin edustajat omakseen”, pohtii Ojaluoma. ”Tämä on täysin uudenlaista oluttekemistä ja nostaa meidät myös kansainvälisesti niiden maiden joukkoon, joissa on usea oma kansallinen oluttyyli. Suomen jälkeen suomalainen lager voi myös valloittaa maailmaa!”

Tuotetiedot: Kuohu Suomi Lager 5,0%

Kuohu Suomi Lager on suomalainen olut, joka ammentaa voimansa kotimaisista raaka-aineista. Tämä raikas ja tasapainoinen lager on valmistettu suomalaisesta ohrasta ja humalasta, ja sen ainutlaatuisen maun kruunaa ripaus kotimaista katajanmarjaa. Kuohu on kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle, aidoille mauille, puhtaille raaka-aineille ja kotimaiselle panimoperinteelle. 

Maltaat: Pils-ohramallas, ruismallas
Humala: Hulla, Magnum
Mauste: Katajanmarja
EBU: 20
Saatavuus: S-ryhmän kaupat, K-ryhmän kaupat, Alko ja Ravintolat

Kuva: Mallaskoski

The post Uusi suomalainen oluttyyli on syntynyt appeared first on Vegelä.

Maailman parhaaksi lakritsinvalmistajaksi tituleerattu Kouvolan Lakritsi ja jäätelöalan tuore haastaja Friidu tuovat kauppoihin uudenlaisen vegaanisen lakritsituutin maaliskuun alussa. Yhteistyöllä halutaan määritellä nautinnon speksit uudelleen – yhdistäen perinteistä ja uutta.

Sweet Liquorice -lakritsituutti yhdistää rapean vohvelin, Kouvolan Lakritsi -jäätelön, suolaisen lakritsikastikkeen ja lakritsirakeet ainutlaatuiseksi makuelämykseksi. Jäätelön aito lakritsin maku tulee Kouvolan Lakritsin yksinoikeudella valmistamasta lakritsijauheesta, joka maustaa myös legendaariset lakupalat. Jäätelöuutuus on osa Friidun kevään uutuusvalikoimaa, johon kuuluvat myös Crunchy Caramel -tuutti ja Double Raspberry Swirl -puikko.

Nuoret haastavat kuluttajatottumuksia

Kasvipohjaisten jäätelöiden kasvanut määrä pakastealtaissa herättää yhä monenlaisia tunteita. Kuluttajat eivät halua tehdä kompromisseja herkuttelun suhteen, ja siksi kestävyysarvot saattavat unohtua pakastealtaalla: Friidun vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa* sekasyöjien kiinnostus jäätelöön vähenee yli 60 %, mikäli se merkitään kasvipohjaiseksi. Vastaava luku jogurtille on vain 34 %.

Friidun strategia poikkeaa muista kasvipohjaisten tuotteiden valmistajista: jäätelöitä lähdettiin kehittämään maku edellä, ja kasvipohjaisuus selviääkin vasta sisällysluettelosta.

“Päätöksemme piilottaa kasvipohjaisuus jakaa mielipiteitä. Usein se johtaa positiiviseen yllätykseen, kun asiakkaat eivät maistamisen jälkeen usko kuulemaansa. Luotamme siihen, että laatu puhuu puolestaan”, kertoo Friidun liiketoimintajohtaja Annika Ikonen.

Perinteet ja uudistuminen käsi kädessä

Lakritsituutin synty sai alkunsa, kun Friidu otti yhteyttä Kouvolan Lakritsiin joulukuussa 2023. Silloisen toimitusjohtajan, Timo Nisulan, vastaus asetti kovan tavoitteen: ”Me emme laita nimeämme mihinkään muuhun kuin täydelliseen tuotteeseen.” Tämä ajatus elää yhtiön uudessa johdossa, kun toisen sukupolven lakutehtailija Santeri Nisula luotsaa yritystä kohti tulevaisuutta:

”Kouvolan Lakritsin johtaminen on antanut minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää perinteiset arvot ja uudet innovaatiot. Yksi jännittävimmistä projekteistamme on ollut uusi jäätelöyhteistyö Friidun mimmien kanssa”, kertoo Nisula. Hän jatkaa: ”Yhteistyö on esimerkki siitä, miten vanhaa osaamista voidaan yhdistää uusiin, raikkaisiin ideoihin. Tulevaisuuden liiketoiminta vaatii rohkeutta kokeilla uusia asioita ja kykyä vastata nopeasti markkinoiden muutoksiin.”

*Pro Gradu -työ: The effects of front-of-packaging labeling on the appeal of plant-based dairy products (n=532), Annika Ikonen/Lipasu Oy, 2025 (julkaisematon)

Lähde ja kuvat: Friidu

The post Kouvolan Lakritsi ja Friidu yhteistyöhön appeared first on Vegelä.

Indonesialaisruoka tempe (tai tempeh) kasvattaa suosiotaan suomalaisissa ruokapöydissä. Fermentoimalla valmistettu vegaaninen, proteiinirikas aines taipuu moneen ja kuopiolaisen Palkuaisen tuotteista löytyy soijan ohella myös härkäpapua, hernettä, kauraa ja lupiinia.

Vegelä jututti Palkuaisen Jouni Hiltusta tempe -tuotteiden pakkausuudistuksen tiimoilta.

”Kevyt pakkausuudistus on taas meneillään Palkuaisessa. Tempet ovat jatkossa tällaisissa kääreissä ja kuoseissa. Nyt ovat värit oikein Sydänmerkin lisäksi muissakin logoissa. Näissä uusissa etiketeissä on lisäksi kestävämpi materiaali ja vahvempi liima. Tuotteet ovat entisellään, eli huippulaatua joka papu. Soijapapu-lupiinitempe on erikoistuote ja saatavana vain Kuopiossa. Kotimaista soijapapua on valitettavasti vain vähän, eikä siksi riitä koko maan markkinoille”, kertoo Hiltunen.

Lue myös laajempi artikkeli Palkuaisen historiasta ja tuotteista täältä>

Kuva: Jouni Hiltunen

Teksti: Mikko Hentunen

The post Palkuainen uudisti tuotteiden ulkoasua appeared first on Vegelä.

Kesällä 2017 perustettu Vegania Catering on monelle paikalliselle tuttu paitsi ruokien, mutta myös yrityksen johtajan Minna Honkamäen kautta. Julkaisumme Tampereen kirjeenvaihtajanakin tunnettu vegeaktiivi Honkamäki on selkeästi innoissaan pitopalvelun uudesta tulemisesta parin taukovuoden jälkeen. Koronavuodet pakottivat yrittäjän laittamaan toiminnan seisomaan, mutta nyt viimein aika oli kypsä yhtiön uudelle tulemiselle.

Asiakkaat

”On mahtavaa päästä taas tekemään sitä mistä itse eniten nautin, eli luomaan vegaanisia ateriakokonaisuuksia asiakkailleni. Yksityshenkilöt, yhteisöt, yhdistykset ja firmat ovat pääasiallista asiakaskuntaani, mutta toteutan myös esimerkiksi häätarjoiluja isoihinkin tilaisuuksiin. Muutaman lisäkäden kanssa jopa sadan hengen häät hoituvat hyvin. Jokainen yksityistilaisuus suunnitellaan asiakkaan kanssa tarkkaan. Olen ruokkinut myös nk. metsäkeikoilla raivausporukoita kahden vuoden ajan. Pyrin skaalaamaan toimintaamme kysynnän ja tarpeiden mukaan”, Honkamäki kertoo.

Erityisruokavaliot yhä suuremmassa roolissa

Vuonna 2025 ruokavaliot vaihtelevat ja spesifimmätkin toiveet tulee ottaa huomioon kokonaisuuksia rakennettaessa.

”Vegaanisuuden lisäksi ruokia ja tarjottavia on tilattu gluteenittomina, sipulittomina, pähkinättöminä ja niin edelleen. Erityisruokavalioihin ja elintarviketurvallisuuteen pitää nykyisin kiinnittää paljon enemmän huomiota, kun ennen vanhaan pitopalvelun pyörittämiseen saattoi riittää pelkkä hygieniapassin omaaminen ja halu laittaa ruokaa. Esimerkiksi keliaakikolle vaarallisen kontaminaation torjunta otetaan aina vakavasti ja pyrinkin noudattamaan aina pilkuntarkasti asiakkaiden tilauksia”, Honkamäki selventää.

Pandemia muutti toimintatapoja

”Asiakaspalautteen mukana kuvioihin astui myös ruokien tilaaminen kotiinkuljetuksella. Yksi pitkäaikaisimmista asiakkaistani vinkkasi tästä. Samoihin aikoihin muutkin kuljetuspalvelut alkoivat yleistyä markkinoilla. Tämä uusi toimintatapa tuli erittäin tärkeäksi koronarajoitusten aikana, jolloin ravintolat olivat kiinni, eikä voinut käydä ulkona syömässä” Honkamäki kertoo.

Uusi tuleminen

Vaikeiden vuosien aikana Honkamäki keskittyi miehensä Jukan kanssa perheyhtiön muihin toimialoihin kuten kiinteistöpalveluihin. Vegania Catering pysyi kuitenkin koko ajan mielessä.

”Voimaannuin usean eri asian loksahdettua paikoilleen ja niin teimme yhtiömuodon muutoksen tämän vuoden tammikuussa. Siinä samalla Vegania Catering rekisteröitiin uudelleen. Liityimme samalla Pirkanmaan Yrittäjät ry:hyn. Lähdin uudestaan liikkeelle pienellä vaihteella asiakaskuntaa uudelleen kartoittaen ja toimintani kulmakivi, eli viikkomenut pyörivät nyt jo kolmatta viikkoa. Ideana on, että julkaisen viikoittaisen menun, josta asiakas tilaa minimissään yhden kilogramman ruokaa. Hän voi itse valita mieleisensä yhdistelmän viikkomenun vaihtoehdoista. Toimituspäivät vaihtelevat viikoittain, mutta niitä on yleensä kahtena päivänä. Maksu käy kätevästi pankkikortilla toimituksen yhteydessä”, Honkamäki summaa.

cateringvegania@gmail.com

P. 0449725375

Teksti: Mikko Hentunen

Kuvat: Minna Honkamäki / Vegania Catering

The post Vegania Catering – rakkaudella lautaselle appeared first on Vegelä.

Kulttuurin ja vegaaniruuan monitoimimies Jari Toppinen on viihdyttävine resepteineen aiheuttanut ja saanut ihailua Facebookin Vegaaniset kasvisruuat –ryhmässä jo pitkään. Toppinen kertoo nyt yleisesti kyllästyneensä Facebookin toksiseen ilmapiiriin ja aikoo lopettaa palveluun julkaisemisen.

””Facebookin keskustelukulttuuri on vuosien aikana luisunu kokoajan enemmän ja enemmän tosi inhottavaan ja riidanhakuiseen suuntaan ja se repii välillä mutki siihen mukaan, niin tuli vaan aika ottaa siihen etäisyyttä.

Vegaanisissa kasvisruuissa se ei toki näy ja se onki ollu hyvän fiiliksen ja hyvien ideoiden paikka ja varmasti semmosena pysyyki, mutta siirrän oman kirjottelun Vegelään.

Julkaisen sössötyksiäni edelleen täysin oman aikataulun ja fiiliksen mukaan, joten mitään viikottaista reseptiä ei kannata ootella. Voi tulla nälkä ootellessa.

Toivon että keskustelu rönsyilee vanhaan tapaan reseptien alla ja vastailen niihin entiseen malliin eli fiiliksen mukaan”, summaa Toppinen.

Toppisen kiusaukset -uutuuspalstan artikkeleiden kommenttiosio on avoinna keskustelulle.

Lue myös Toppisen vuoden takainen haastattelu täältä.

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Jari Toppinen

The post Jari Toppinen Vegelän kirjoittajaksi appeared first on Vegelä.

Kauan odotettu vegaanisen maailman huipputapahtuma Vegemessut 2025 starttasi eilen Helsingin Kaapelitehtaalla kolean ja viimaisen sään piiskatessa pääkaupunkia. Luontoäidin oikuista huolimatta itse tapahtuma oli lämpimin vuosiin. Tapahtuman sisäänkäynti oli siirretty pois ruuhkaisesta pääsisäänkäynnistä helpommin kontrolloitavaan sivuoveen, josta pääsi suoraan tapahtumasaliin. Vegemessut oli nyt kompaktimpi ja viihtyisämpi, pienempi tapahtuma. Sisustuksella saa paljon aikaan ja yleisöä on selkeästi kuunneltu, sillä nyt ei tarvinnut etsiä roskiksia tai vesipistettä.

Saavuimme tapahtuman ammattilaisosioon alkupäivästä valppain mielin ja kielin. Heti ensimmäisenä pisti silmään suurten sponsoreiden lähes täydellinen puuttuminen kuvasta. Missä ovat isojen (sekaani)sponsoreiden lattiatarrat ja ylimainonta? Itseäni tämä miellytti, koska en haluaisi nähdä Vegemessujen muuttuvan suurten sekaanifirmojen temmellyskentäksi. Vegemessujen oma perintö oli tänä vuonna vahvemmin mukana ja hyvä niin, vaikka se varmasti vaikuttaa myös tapahtuman saamaan julkisuuteen ja huomioon.

Eläinten turvakodit ja Animalia olivat totuttuun mukaan paikalla, mutta tuotepuolella pakkaa oli sekoitettu kunnolla.

Lihankorvikkeita oli tarjolla yllättävän vähän. Monen yhtiön paukut menevät sekasyöjille markkinointiin, eikä muutaman prosentin vegaani asiakasryhmä kiinnosta isompien yhtiöiden sijoittajia. Poissa olivat Vöner, Tapolan Papu ja moni muu. Virolainen Thormi ja kotimainen Makuliha jäivät paikalla olleista itselle parhaiten mieleen. Thormi on aloitellut Suomen markkinoilla nyt vuoden verran ja tulosta on syntymässä. Yhtiö on viimein saanut jalkansa K- ja S-ryhmän ruuhkaiseen ovenrakoon. Uudet kastikkeet olivat myös mukava lisä firman nyt jo laajaan repertuaariin. Thormilla on vahva ja omaperäinen ote. Siitä pidän. Makulihan tiskillä aistii perinteisen lähikaupan tunnelman. Uusi kanankaltainen leikkele/makkara on lihankaltaisuudessaan kyllä hämmentävä, varsinkin kun sen tarjoaa selkeästi lihatalon työntekijä. Yhtiön nakit ovat edelleen alansa ykkösiä mielestäni, jos korvikkeen autenttisuutta haetaan. Munakunnan vegeyhtiö Davan tiskillä esittelijää ei ollut, mutta reilu koepakkaus tarjottuna lähti matkaan.

Makeaa mahan täydeltä

Makealla puolella mämmi on kovassa nosteessa. Useampi yhtiö on tuonut markkinoille omansa ja skaala on huikea gluteenittomasta lakumämmiin ja kinuskikerrosunelmaan. Ensimmäistä kertaa mämmin ulkonäköön on puututtu kastikkeilla jolloin perinteinen kikkare jää piiloon. Joku kun keksii tähän vielä nonparellit päälle, niin ehkä mämmistä tulee mainstreamia myös maailmalla. Friidun jätskit, Eleplantin pursotekakut ja Foodinin naksut pitivät makeahampaan kutinaa kurissa. Kovasti odottamani Roundin tiski osoittautuikin myyntikojuksi. Truben pullabingossa arpa sentään osui ja sain mukaani herkullisen korvapuustin.

Tofu/tempe -osastolla kilpailu kovenee Baltian rynniessä markkinoille ja airfryerit kaasuttelevat ruutulipulla. Perinteistä paistinpannua ei tainnut olla mukana enää kellään. Poppamiehen alla seilaava Herkkä, Jalotofu ja muutama muu tofulla ja sen kaltaisilla ratsastanut kastikefirma pitivät kuitenkin vegeruokien ykkösten mainetta yllä. Ainoa pyöryköitä tarjonnut oli Baba Foods uutuutensa kanssa. Herkkusienestä makua saava falafelpyörykkä oli mukava uusi tuttavuus. Tamperelaisen Vegemin mainion N’dujan rinnalle kesällä pompsahtanut maxapatee on kyllä mainio tuote, jolle toivon suurta nousua. Toinen merkillepantava uutuus oli Urbaani vegendan pussitettu vehnäjuuri, jolla pääsee juurileivonnan alkuun mainiosti. Messujen ehkä kovimman makuelämyksen tarjosi Silmusalaatti japanilaisella Daikon-retikalla tuunattu versoseos.

Messujen ajankohta hiukan mietitytti monen esillepanijan mainitessa tuotteiden tulevan myyntiin vasta pääsiäisen nurkilla. Olisiko tässä parannettavaa vai onko Suomi todella näin riippuvainen kauppaketjujen kvartaaleista?

Juomapuolella mehut ja nitraattijuomat kiinnostivat itseä eniten. Rebeet, kylmäteeguru Möttönen ja Villi-juomat olivat mukavaa vaihtelua kombuchabuumille.

Katso koko messujen näytteilleasettajalista täältä.

Vegemessut 2025 jatkuu tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina 10.00-13.30 ja 14.00-18.00.

Teksti ja kuvat: Mikko Hentunen

The post Vegemessut 2025 appeared first on Vegelä.

Vegaanihaasteen kampanjavastaava Mia Muhonen ehti kiireiltään Vegelän pikahaastatteluun.

Vegaanihaaste 2025 rikkoo ennätyksiä. Paljonko arvioit osallistujien kokonaismääräksi tammikuun aikana?

”Vegaanihaaste on nyt ylittänyt viime vuoden osallistujaennätyksen huimasti. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on jo yli 28 000! Lopullista lukua on vaikea arvioida, joten se jää nähtäväksi. Yhteensä Vegaanihaasteeseen on vuosien aikana ilmoittautunut yli 220 000 ihmistä, eli puhutaan suurista joukoista. Täytyy myös muistaa, että todellinen osallistujien määrä on moninkertainen ilmoittautuneiden määrään verrattuna. Usein vain yksi perheestä ilmoittautuu, mutta saattaa innostaa kaikki muutkin perheenjäsenet mukaan. Lisäksi moni viettää vegaanista tammikuuta vuosittain ilman erillistä ilmoittautumista. Vegaanihaaste on kasvanut niin suureksi ilmiöksi, että yhä useampi osallistuu omatoimisesti ilman, että me edes tiedämme siitä”, kertoo Muhonen.

Keitä haasteeseen osallistuu?

”Suurin osa mukaan ilmoittautuneista on sekasyöjiä. Monet heistä kertovat, että heillä ei ollut tarkoitus alkaa vegaaniksi, mutta koska se olikin niin helppoa ja tuntui hyvältä, he yllätyksekseen huomasivat kuun jälkeen olevansa vegaaneja. Palautekyselyiden mukaan noin puolet syövät kuukauden jälkeen kasvipohjaisesti ja loput vähentävät eläinkunnan tuotteita. Vegaanihaasteella on siis iso vaikutus ruokavaliomuutoksissa. 99 % osallistujista suosittelee Vegaanihaastetta. Henkilöt, jotka osallistuvat useina vuosina peräkkäin, vähentävät eläinkunnan tuotteita pikkuhiljaa, monesti joka tammikuussa joitain eläintuotteita jää pois”, Muhonen sanoo.

”Usein vain yksi perheestä ilmoittautuu, mutta saattaa innostaa kaikki muutkin perheenjäsenet mukaan.”

Onko jokin muuttunut edellisvuoteen verrattuna?

”Selkeästi vegeruoka kiinnostaa aiempaa enemmän, ehkä osittain johtuen uusista ravitsemussuosituksista, joissa suositellaan syömään enemmän kasviksia, palkokasveja ja täysjyväviljoja ja vähemmän lihaa ja kanaa. Lisäksi ympäristö- ja ilmasto sekä eläinten olot tehotuotannossa ovat yhä useammin syynä lähteä mukaan. Kasvipohjainen syöminen on myös helpompaa kuin koskaan. Kauppojen vegaaniset tuotteet kehittyvät vuosi vuodelta paremmiksi ja valikoimat laajenevat. Lisäksi tänä vuonna S-ryhmän kaikki kaupat ovat mukana Vegaanihaasteessa tuotealennuskampanjoilla ja Vegaanihaaste näkyy ja kuuluu myös myymälöiden julisteissa, kuulutuksissa ja diginäytöillä”, Muhonen sanoo.

Osallistujat ja tuutorit

”Vegaanihaasteen osallistujat saavat ilmoittautuessaan kutsun keskustelukanaville, joissa voi jakaa omia kokemuksia ja kysellä vinkkejä muilta. Läsnä ovat sekä muut osallistujat, että Vegaanihaasteen vapaaehtoiset tuutorit. Tuutoreilta voi kysellä apua myös vähän erityisempin tarpeisiin: Miten gluteenittomuus huomioidaan vegaanisessa kokkailussa? Mitkä ovat parhaat vinkit lapsiperheiden vegeilyyn? Kuinka yhdistetään herkkä vatsa ja kasvipohjainen ruoka? Mitä kannattaisi huomioida jos harrastuksiin kuuluu liikuntaa ja urheilua? Kaikki tuutorit ovat käyneet Vegaanihaasteen tuutorikoulutuksen. Osallistujien keskusteluryhmät ovat yhtä kannustavia ja tsemppaavia kuin aikaisempinakin vuosina; niissä on lämminhenkinen ilmapiiri ja huikea yhteishenki” Muhonen kertoo.

Kuinka paljon koet Vegaanihaasteen olevan riippuvainen sosiaalisen median alustoista?

”Kyllähän somealustat ovat ainakin tällä hetkellä tärkeitä Vegaanihaasteen mainostuksessa, sillä niiden kautta on mahdollista tavoittaa suuria joukkoja ihmisiä, jotka eivät haasteesta muuten tietäisi. Sen sijaan mukaan ilmoittautuneet osallistujat eivät ole somesta riippuvaisia. He saavat sähköpostilla päivittäisen uutiskirjeen resepteineen ja vinkkeineen”, Muhonen kertoo.

Anna jokin vinkki, jonka voi heittää vaikkapa sukulaisille tai kavereille, jotka ovat vielä sekasyöjiä

”Jokainen yksittäinen kasviperäinen valinta entisen eläinperäisen sijaan on hyvä asia niin terveyden, ympäristön kuin eläintenkin kannalta. Kokeile vaihtaa eläinperäisiä tuotteita kasviperäisiin vaikka ruokaryhmä kerrallaan – maito kauramaitoon, kerma kaurakermaan, jauheliha soijarouheeseen tai vegejauhikseen tai nyhtökauraan, kana vegesuikaleisiin (esim. Gold & Green Mureat ja Mehevät suikaleet tai Härkis -suikaleet) tai Hernikseen.”

”Kokkaa aluksi vaikka muutamana päivänä viikossa kasviperäisesti. Hyviä reseptejä löytyy monista vegaaniruokablogeista ja Vegaanihaasteen reseptipankista, jossa on satoja helppoja ja herkullisia reseptejä. Vegaanihaasteen sivuilta löydät myös paljon vinkkejä lihan, kanan ja maitotuotteiden vaihtamiseen kasviperäisiksi.
Ja tietenkin kannattaa ilmoittautua Vegaanihaasteeseen! Haasteen saa toteuttaa omalla tyylillään ja kiinnostus kasvisruokaa ja -reseptejä kohtaan riittää syyksi lähteä mukaan. Vegaanihaaste tarjoaa ilmaiseksi päivittäin reseptejä sekä tietoa ja inspiraatiota helposti luettavassa muodossa. Lisäksi osallistujien keskusteluryhmissä voi kysellä ja oppia lisää kaikesta kasvisruokaan liittyvästä. Mukaan voi ilmoittautua milloin vain”, summaa Muhonen.

Lue myös Mia Muhosen henkilökuva vuoden takaa!

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Mia Muhonen

The post Vegaanihaaste 2025 rikkoo ennätyksiä appeared first on Vegelä.

Viime vuosina juomatottumuksissa on tapahtunut muutosta ja yhä useampi haluaa palautua hyvinvointiaan vaalien. Alkoholittomuuteen suhtaudutaan uteliaasti ja omia kulutustottumuksia kyseenalaistetaan. Moni tunnistaa ne hetket, joissa tuntuu, että on ”pakko nollata” – oli kyse sitten raskaasta työviikosta, tenttiputkesta, erilaisista arjen koettelemuksista tai vaikkapa tipattomasta tammikuusta. Tuoteviestintäpäällikkö Anri Lindströmin mukaan Alko haluaa rohkeasti uudistaa nollaamisen ajattelua tähän päivään.

”Nollaamiseen saattaa liittyä ajatus runsaastakin alkoholinkäytöstä, mutta tänä päivänä, kun omaa hyvinvointia ja esimerkiksi unta halutaan vaalia, tulee nollaamisellekin uusia merkityksiä. Nollaaminen on lupa murtautua ulos totutuista rutiineista ja tehdä juuri sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Joillekin se voi tarkoittaa ystävien seuraa, toisille rauhallista omaa hetkeä. Yksi virkistyy liikunnasta, toinen sohvannurkassa hyvän kirjan ja juoman äärellä. Jonkun mieltä avartaa lasillinen viiniä, kun taas toinen valitsee maistuvan alkoholittoman vaihtoehdon.”

Lindströmin mukaan nykypäivän juomakulttuurissa alkoholi ja alkoholittomuus eivät ole toistensa vastakohtia ja toisiaan pois sulkevia. Alkoholittomat juomat ovat tasavertaisia vaihtoehtoja kahvin, teen ja virvoitusjuomien rinnalla, ja kuluttajat voivat vaihdella valintojaan tilanteen ja tunnelman mukaan.

“Alkoholittomuuteen suhtaudutaan uteliaasti ja omia alkoholitottumuksia kyseenalaistetaan: miksi käytän alkoholia ja mikä rooli sillä on eri tilanteissa. Alkoholista ei välttämättä haluta luopua, mutta alkoholittomia juomavaihtoehtoja valitaan yhä useammin. Niistä ajoista, missä ennen limppari oli ainoa alkoholiton vaihtoehto, on tultu todella pitkälle.”

Viikonloppu. Ihana nollata.

Nollaus-kampanja näkyy Alkon myymälöissä ja eri kanavissa 9.1. alkaen.

“Moni kiinnittää juhlakauden jälkeen entistä enemmän huomiota hyvinvointiin ja tipaton tammikuu on jo käsite. Haluamme antaa nollata-verbille ihan uuden merkityksen ja päivittää käsitteen tälle vuosikymmenelle. Humalahakuisuuden sijaan moni haluaa palautua arjesta yhä tervehenkisemmin ja nollata iloisesti alkoholittomien juomien laajasta makukirjosta nauttien. Tähänkin meidän valikoimamme vastaa: laadukkaita holittomia tämän päivän nollaamiseen. Vastaamme hyvinvoinnin trendiin”, korostaa Lindström.
Laadukkaita alkoholittomia vaihtoehtoja yhä enemmän saatavilla

Alkossa alkoholittomien juomien myynti on selkeässä nousussa, vuodesta 2016 on myynti noussut 120 000 litrasta 620 000 litraan. Kuluttajien makutottumukset ovat monipuolistuneet. Laadun, makuelämysten sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitys on korostunut.

”Alkoholittomuus on iso globaali trendi ja markkinan odotetaan kasvavan kansainvälisesti vuosittain seitsemän prosenttia seuraavien lähivuosien ajan. Olemme vahvasti mukana kehittämässä suomalaista juomakulttuuria ja haluamme tarjota kattavan, asiantuntevasti valikoidun kokoelman myös alkoholittomia juomia.”

”Alko on koko kansan sommelier – juomien asiantuntija – myös alkoholittomissa. Asiantunteva henkilöstömme auttaa löytämään juuri sen sopivan vaihtoehdon, olipa kyseessä elegantti alkoholiton kuohuviini illalliselle, raikas alkoholiton olut saunan jälkeen tai vaikkapa hedelmäinen mocktail viikonlopun rentoutumishetkeen. Inspiraatiota ja neuvontaa on tarjolla aivan kuten perinteisten viinivalintojen ja osuvien makuparien kohdalla”, vinkkaa Lindström.

Alkon valikoimasta löytyy yksinoikeudella myynnissä muun muassa korkealaatuiset alkoholittomat Zenon valko-, puna- ja kuohuviinit.

”Zeno-viinit ovat pitkän ja määrätietoisen kehityksen tulos. Tuottajan tavoitteena oli lähteä valmistamaan erittäin laadukkaita alkoholittomia viinejä, jotka olisivat nimenomaan aidosti viinillisiä ja gastronomisia. Juomia, jotka soveltuisivat niin ruuille kuin sellaisenaan nautittuina ja vielä maltillisella sokerimäärällä. Tarkkaan valikoidut rypäleet tulevat Espanjan Castilla La Manchassa sijaitsevilta luomuviljelmiltä”, taustoittaa Lindström.

Alkoholittomien juomien makumaailmoihin pääsee tutustumaan kevään 2025 aikana, kun Alko järjestää myymälöissään alkoholittomien tuotteiden maistatuksia.

Lähde ja kuva: Alkon tiedote, Alko

The post Alko kampanjoi: tipaton tammikuu – nyt nollataan appeared first on Vegelä.

Possumielenosoitus -tempauksen tarkoitus oli herätellä ihmisiä näin joulun alla pohtimaan millaisissa oloissa possut suomalaisissa lihantuotantolaitoksissa lyhyen elämänsä elävät. Maassamme syödään joka joulu n. 6-7 miljoonaa kiloa kinkkua ja kuten tapahtuman Facebook-sivulla osuvasti kuvataan: ”Joulu on meille ihmisille rakkauden ja ilon aikaa, mutta possuille se on täynnä kärsimystä.”

Ainakin 30 mielenosoittajaa muodosti kylttirivin Joulutorin viereen tunnin ajaksi. Kylteissä oli mm. kuvia possuista siinä oikeassa elinympäristössä jossa nämä lihantuotantoon kasvatetut eläimet joutuvat elämään. Sankasta lumipyrystä huolimatta ihmisiä oli runsaasti liikkeellä ja meitä aktivistejakin mukana enemmän kuin keskimäärin vastaavissa mielenilmauksissa. Totta puhuen pääsin erinäisistä vastoinkäymisistä ja keliolosuhteista johtuen paikalle vasta viimeiselle vartille. Ehdin kuitenkin nähdä ja myöhemmin vielä muilta osallistujilta kuulla, kuinka ohikulkijat suhtautuivat mielenilmaukseen pääosin uteliaalla mielenkiinnolla. Tapahtumassa jaetut järjestöjen esitteet loppuivat kuulemma joiltakin jakajilta kesken ja ihmiset tuntuivat niitä aidon kiinnostuneina ottavan vastaan. Näyttäisi siis siltä etteivät leikkelekohusta tehtaillut lööpit ja niistä sosiaalisessa mediassa vauhkoontuneet kiihkeät lihansyönnin puolustajat edusta kovinkaan merkittävää osuutta suomalaisista. Tai sitten meillä Mansessa vaan ollaan niin paljon muuta kansaa edistyksellisempiä!

Animalia

Oikeutta Eläimille

Viral Vegans

Eläinoikeuspuolue

Possumielenosoitus pidettiin Tampereen Keskustorilla 14.12.2024.

Teksti: Maria Juvani

Kuva: Elina Auvinen

The post Possumielenosoitus 14.12. Tampereella, eläinoikeusaktivistin silmin appeared first on Vegelä.

Oulun yliopistossa kehitetty Onnikka-sovellus on saanut Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnon innovatiivisesta panoksestaan painonhallinnan ja terveyden edistämiseen. Kyseessä on palkinnon jaettu ensimmäinen sija yhdessä Sydänsairaalan kanssa.

Onnikka on itsenäisesti toimiva digitaalinen elintapaohjausmenetelmä, jota on kehitetty ja tutkittu yli 15 vuoden ajan Oulun yliopistossa. Sovellus on mullistanut digitaalisen elintapaohjauksen yhdistämällä kognitiivisen käyttäytymisterapian ja suostuttelevan suunnittelun menetelmät, ja sen teho painonpudotuksessa on vahvistettu useissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Sovelluksen vaikutukset ovat vakuuttaneet niin tieteellisen yhteisön kuin käyttäjät: laihtumisen lisäksi vaikutukset ulottuvat parhaimmillaan metabolisen oireyhtymän poistumiseen, verensokeriarvojen normalisoitumiseen sekä pitkäaikaisiin terveyshyötyihin.

Vaikuttavuusseura on jakanut vuodesta 2021 alkaen vuosittain Vuoden Vaikuttavuusteko -palkinnon. Palkinnolla halutaan nostaa esiin niitä asioita, toimia, innovaatioita ja onnistumisia, joilla edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta Suomessa. Palkintoraati kiitti erityisesti Onnikan saavutettavuutta ja laajaa vaikuttavuutta. Sovellus toimii täysin itsenäisesti, eikä se vaadi terveydenhuollon resursseja, mikä tekee siitä taloudellisesti tehokkaan ratkaisun.

Onnikka parantaa kansanterveyttä ja pienentää terveydenhuollon kustannuksia

Lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito ovat kansainvälisesti merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat sekä yksilöiden terveyteen että terveydenhuollon kustannuksiin. OECD-maissa yksi neljästä on lihava (BMI > 30 kg/m2) ja Suomessa 30 % naisista ja 27 % miehistä luokitellaan lihaviksi.

Lihavuus lisää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa lihavuuteen liittyvät kulut ovat 8,4 % kaikista terveydenhuollon menoista, ja suorat terveydenhuollon vuosittaiset kustannukset lihavilla ovat 48 % suuremmat kuin muulla väestöllä. OECD:n mukaan jokainen lihavuuden ehkäisyyn käytetty euro tuo kuusinkertaiset säästöt, ja Onnikka tarjoaa keinoja saavuttaa näitä säästöjä skaalautuvalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla.

Professori (emeritus) Markku Savolaisen ja professori Janne Hukkasen johtama Oulun yliopiston sisätautien tutkimusryhmä sekä tietojärjestelmätieteen professori Harri Oinas-Kukkosen ryhmä ovat yhdessä ravitsemusterapeuttien kanssa rakentaneet tieteellisesti perustellun ja käyttäjien arjessa toimivan sovelluksen. Onnikan tuotteistuksesta vastaa Onnikka Health Oy, joka on sitoutunut tuomaan sovelluksen laajempaan käyttöön. Onnikka on tällä hetkellä saatavilla terveydenhuollon ja elintapaohjauksen toimijoille, jotka tarjoavat sovelluksen omille asiakkailleen tukemaan elintapojen muutosta ja painonhallintaa.

Tämän vuoden aikana Onnikka on laajentanut saatavuuttaan myös ruotsin- ja englanninkielisillä versioilla, mikä lisää sen potentiaalia tavoittaa yhä laajempia käyttäjäryhmiä.

Onnikka on saanut kiitosta myös kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa ja arvioinneissa. Se on nostettu esille muun muassa Käypä hoito -suosituksissa ja European Association of Preventive Cardiologyn lausunnossa.

Onnikka-sovelluksen palkitseminen Vuoden Vaikuttavuustekona korostaa sen roolia yhtenä Suomen merkittävimmistä digitaalisista innovaatioista terveyden edistämisessä.

Lähde: Oulun yliopisto

Kuva: Oulun yliopisto / Mikko Törmänen

The post Onnikka-sovellus palkittiin Vuoden Vaikuttavuustekona appeared first on Vegelä.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 27.11.2024

Viime vuosina generatiivisen tekoälyn käyttö on yleistynyt voimakkaasti sekä työelämässä että muilla elämänalueilla. Tekstiä, kuvaa ja ääntä generoivan aiempaa yleiskäyttöisemmän tekoälyn kehitys on tarjonnut muun muassa uusia tapoja käsitellä dataa, helpottaa luovaa työtä ja palvella asiakkaita. Monet organisaatioista ovat vielä kokeiluvaiheessa, toiset ovat jo integroineet tekoälyn kiinteäksi osaksi toimintaansa. 

Kehitys on herättänyt myös kysymyksiä työn merkityksellisyydestä ja eettisyydestä.

”Tekoälyn käyttöönotossa huolia herää etenkin vastuunjaosta ihmisen ja tekoälyn välillä, eli siitä missä määrin tekoälyllä on valtaa tehdä päätöksiä ja kuinka ihmisen oma harkinta otetaan huomioon. Tekoäly voi myös vaikuttaa merkittävästi työn sisältöön ja sitä kautta työn merkityksellisyyteen”, sanoo tutkija Jere Immonen Työterveyslaitoksesta. 

”On myös syytä huomioida, että suurten kielimallien kouluttaminen on usein toteutettu globaalin etelän maissa pienillä palkoilla ja kyseenalaisissa työolosuhteissa”, Immonen jatkaa. 

Selvityksen mukaan voimakkaimmin generatiivinen tekoäly tulee vaikuttamaan asiantuntijatyöhön. Tekoäly voi korvata asiantuntijatyöhön sisältyviä rutiininomaisia tehtäviä, mutta se voi myös täydentää ja kehittää työtä luoden uusia ammatteja ja osaamisvaatimuksia.

”Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että generatiivisen tekoälyn luoma asiantuntijatyön muutos on enemmän työn luonnetta ja sisältöä muokkaavaa kuin täysin korvaavaa”, Immonen sanoo. 

Tekoälyn potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi ilmasto- ja ympäristökysymyksissä

Tekoälyn kyky analysoida suuria tietomääriä ja tunnistaa uusia ratkaisumalleja avaa mahdollisuuksia myös vihreän siirtymän edistämiseksi työorganisaatioissa. Tästä huolimatta sen potentiaali ympäristökysymysten ratkaisemisessa on jäänyt pitkälti hyödyntämättä. 

Vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kun vihreää siirtymää pyritään edistämään digitaalisten innovaatioiden, kuten tekoälyn, keinoin, voidaan puhua digivihreästä siirtymästä.

Tekoäly ja tekoälypohjaiset teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia edistää energiatehokkuutta, uusiutuvaa tuotantoa ja kiertotaloutta sekä vähentää päästöjä esimerkiksi energiantuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa.

Organisaatiot voivat optimoida työprosessien ekologista kestävyyttä, simuloida toiminnan ympäristövaikutuksia, seurata toimitilojen energia- ja resurssitehokkuutta sekä ennakoida tuotteiden ja palvelujen kysyntää.  

”Generatiiviselle tekoälylle tunnistetaan kuitenkin vielä suhteellisen vähän vihreää siirtymää edistäviä käyttötapoja. Kenties konkreettisin niistä on ihmisen toimintaa ohjaava vaikutus. Tekoäly voi tuottaa käyttäjille tietoa, joka ohjaa heidän toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi finanssialalla generatiivinen tekoäly voi auttaa investointien ohjaamisessa vihreää siirtymää edistäviin kohteisiin”, Immonen sanoo. 

”Riskinä on se, että tekoälyn käyttö kasvaa merkittävästi muualla kuin ilmasto- ja ympäristökestävyyttä edistävissä tarkoituksissa”, Immonen jatkaa. 

Tekoälyn hyödyntämistä vihreän siirtymän edistämisessä rajoittavat tekijät, kuten datan saatavuus, käytettävyys, teknologinen kyvykkyys ja luottamus tekoälyyn ja sen tuotoksiin. Yksi vaikuttava tekijä on se, missä määrin asenteet, motivaatio ja organisaatioiden kulttuuri ohjaavat ekologista kestävyyttä edistävään toimintaan.

Digivihreän siirtymän edistäminen työelämässä edellyttää myös erilaisten osaamisten hyödyntämistä. Osaaminen voi olla niin tekoälyosaamista, kestävyysosaamista, tekoälyn lukutaitoa kuin ammatillista osaamista. 

Tekoälyn oma energiankulutus ja raaka-ainetarpeet haastavat sen käyttöä ekologisesti kestävällä tavalla

Tekoäly vihreän siirtymän tukena on kaksiteräinen miekka.  

”Vaikka tavoitteena on edistää ekologista kestävyyttä, tekoälyn käytöllä on myös kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tekoälyä saatetaan käyttää ilman ekologisia tavoitteita, mikä voi johtaa tahattomiin ympäristöhaittoihin. Etenkin tekoälyjärjestelmien vaatimukset datan varastoinnille ja käsittelylle lisäävät energiankulutusta, Immonen sanoo. 

Energiankulutuksen ohella keskeinen ympäristöön kohdistuva haaste koskee prosessoreiden jäähdytystä ja siihen vaadittavaa vettä. Muut ratkaistavat haasteet liittyvät teknologioiden vaatimiin materiaaleihin ja tekoälypalvelimien tuottamaan energiajätteeseen. 

Tulevaisuuden näkymät tekoälyn roolista vihreässä siirtymässä

Tekoälylle on annettu suurta painoarvoa digivihreässä siirtymässä, mutta konkretiaa sen onnistumisesta vihreyden edistämisessä on vielä rajallisesti. Yksittäisenä innovaationa tekoäly voi vaikuttaa rajallisesti ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, mutta osana laajempaa systeemistä muutosta sen vaikutus voi olla merkittävämpi. 

”Tutkimusta tekoälyn ekologisista, sosiaalisista ja työelämävaikutuksista tullaan tarvitsemaan lisää, ja olemme parhaillaan käynnistämässä kyselyitä digivihreästä siirtymästä sekä työntekijöille että työnantajille. Uskomme, että nämä kyselyt tuottavat kiinnostavaa tietoa organisaatioiden ilmastotoimista sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän kytköksistä”, Immonen toteaa. 

Teksti ja grafiikka: Työterveyslaitos

The post Tekoäly vihreässä siirtymässä: ratkaisu vai osa ongelmaa? appeared first on Vegelä.

Kiertotalous edellyttää kuluttajien tietoisuuden lisäämistä sekä selkeää lainsäädäntöä, joka tukee turvallista ja vastuullista kiertotalouden liiketoimintaa. Vaatekaupoilla yksi neuvo on ylitse muiden: osta harkiten ja panosta laatuun. 

”Hyvälaatuiset vaatteet kestävät käyttöä, korjausta ja uudelleenmuotoilua, jonka jälkeen materiaali on vielä kierrätettävissä”, Suomen Tekstiili & Muoti Ry:n vastuullisuus- ja kiertotalouskysymysten johtava asiantuntija Emilia Gädda sanoo. 

Gädda puhui tekstiilien kierrätyksestä Tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa, missä koolla olivat 13 eri alojen tuottajayhteisöä ja 270 kiertotalousalan asiantuntijaa. Tuottajayhteisöt hoitavat jäsentensä puolesta tuotteiden ja pakkausten elinkaaren loppupään eli tuottajavastuun lain edellyttämällä tavalla.

Vaikka tekstiilit ovat vasta tulossa tuottajavastuun piiriin, viime vuosina tekstiilien erilliskeräyspisteiden määrä Suomessa on moninkertaistunut ja käytännössä kuluttaja voi maksutta jättää vaatteensa poistotekstiilien keräykseen missä vain. Se on hyvä alku, mutta samalla kierrätysjärjestelmässä ja -markkinassa on vielä paljon kehitettävää, Gädda toteaa.

”Esimerkiksi kierrätyskuitu on tällä hetkellä valmistajille kalliimpaa kuin neitseellinen kuitu. Osin kierrätyksestä johtuvien kustannuksen vuoksi mutta myös siksi, että brändit eivät saa siitä suoraa hyötyä myydessään tuotetta”, Gädda sanoo.

Uudelleenkäyttö vaatii kuluttajilta tietoisuutta ja lainsäädännöltä tukea

Vaatteiden kiertotalouden ohessa Tuottajavastuuiltapäivässä nousi esiin myös elektroniikkalaitteiden uudelleenkäyttö. Ilman nykyistä tehokkaampaa uudelleenkäyttöä maapallon luonnonvarat eivät riitä.

”Luonnonvarojen käyttö on kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja laskelmien mukaan jatkaa kasvuaan kaikissa materiaaliluokissa. Se on samalla suurin tekijä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja luonnonvarojen hupenemisen taustalla”, Suomen Ympäristökeskus SYKE:n erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä kertoo.

Hän huomauttaa, että korkean tulotason maissa käytetään kuusinkertaisesti luonnonvaroja alhaisen tulotason maihin nähden. Kulutuksen kohtuullistaminen edellyttää kestävämpää tuotesuunnittelua, nykyistä pidempää käyttöä sekä tuotteiden korjaamista.

”Sähkölaitteiden uudelleenkäyttö on kasvava bisnes. Yritykset ovat huomanneet markkinaraon, ja toisaalta kuluttajille se näyttäytyy ekologisena ja usein uutta tuotetta edullisempana hintana. Lain mukaan kuitenkin myös käytetyn sähkölaitteen myyjällä on vastuu laitteen turvallisuudesta”, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Marika Keskinen sanoo.

Salmenperän ja Keskisen puheenvuoroissa kiteytyi tärkeä ajatus kiertotalouden kehittämisestä. Uudelleenkäyttö edellyttää kuluttajien tiedostavuutta. Samalla tarvitaan kuitenkin myös uutta lainsäädäntöä, joka kannustaa uudelleenkäyttöön tuoteturvallisuudesta tinkimättä.

Ennakoitava sääntely on tärkeää kiertotalouden kehitykselle

Tuottajayhteisöjen neuvottelukuntaan kuuluu 13 tuottajayhteisöä. Tuleva vuosi on niille tärkeä, sillä oman toimintansa ohessa ne ovat mukana myös ympäristöministeriön kiertotalouslakia valmistelevan työryhmän toiminnassa.

”Tehtävänä on tuottaa työryhmälle ehdotus siitä, miten tuottajavastuusäännöksiä pitäisi tulevassa laissa muuttaa”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila sanoo.

Hän huomauttaa, että jätelain korvaava kiertotalouslaki on valmisteltava huolella. Viime vuosina kiertotalouden kehittyessä lisäyksiä ja muutoksia vanhaan lakiin on tehty paljon.

”Sääntelyä ei olisi hyvä muuttaa kovin usein, sillä muuten kaikelle toiminnalle tärkeä ennakoitavuus kärsii”, Kauppila näkee.

Tuottajayhteisöjen toimintaa valvovan Pirkanmaan ELY-keskuksen ryhmäpäällikkö Mika Heinonen näkee valvonnan merkityksen tärkeänä. Suomalainen kiertotalous kehittyy parhaiten, kun pelisäännöt ovat selkeät ja kaikille toimijoille samat. Suurimmaksi osaksi suomalaisyritykset hoitavat tuottajavastuunsa Heinosen mukaan mallikkaasti.

”Rekisteröityneiden tuottajayhteisöjen keräys- ja jätehuoltojärjestelmät ovat kiertotalouden kivijalka. Valvonnalla varmistetaan, että jätehuoltojärjestelmät toimivat asianmukaisesti ja että palvelu on loppukäyttäjälle vaivatonta ja maksutonta”, Heinonen sanoo.

Tuottajavastuuiltapäivä 2024
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2015 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.  Lakisääteiset tuottajayhteisöt vastaavat jäsentensä markkinoille saattamien materiaalien keräyksestä ja kierrätyksestä Suomen jätelainsäädännön mukaan.

TYNK:n jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland ry, Flip Ry, Recser Oy, SELT Ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy ja Suomen Rengaskierrätys Oy. 

TYNK järjesti alan ajankohtaisia kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11.2024 klo 12.00–16.30.
Tapahtumaan osallistui 270 kiertotalouden ammattilaista

Teksti ja kuva: TYNK – Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta

The post Kiertotalous vaatii toimivaa tuottajavastuuta, vahvoja rakenteita ja selkeää sääntelyä appeared first on Vegelä.

Niin tutkijat kuin ympäristöaktivistitkin ovat jo vuosia esittäneet lihantuotannon merkittävää vähentämistä keinona torjua ilmastonmuutosta. Tuore analyysi osoittaa, että jo varsin maltillisella leikkauksella vauraiden maiden lihantuotannossa voitaisiin poistaa jopa 125 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmakehästä. Määrä vastaa maailmanlaajuisia fossiilisten polttoaineiden päästöjä kolmen vuoden ajalta. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS)  -tiedelehdessä.

Puiden tiedetään sitovan erittäin tehokkaasti hiilidioksidia, joten laidunmaiden ennallistaminen metsiksi voisi tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä koko maapallolle. New Yorkin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, että kohtuulliset tuotantovähennykset korkeamman tulotason maissa – kaikkiaan noin 13 prosenttia laidunmaiden naudanlihan tuotannosta – vähentäisivät naudan kasvatukseen tarvittavan laidunmaan määrää jo riittävästi. 

”Jos muutokset keskitettäisiin alueille, joilla metsät pystyvät sitomaan erityisen paljon hiiltä, niin olisi mahdollista maksimoida saavutettavat ilmastohyödyt ja samalla minimoida ruoantuotantoon tarvittavat muutokset”, sanoo New Yorkin yliopiston ympäristötutkimuksen laitoksen apulaisprofessori Matthew N. Hayek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja. 

Tutkimuksessa havaittiin, että etenkin ne laidunmaat, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, ovat erityisen otollisia ennallistamiselle. Kun tällaisilta alkuperäisiltä metsäalueilta poistetaan karjankasvatus, niiden ekosysteemit voivat jälleen palautua luonnolliseen metsätilaan, jossa puut ja maaperä sitovat hiiltä tehokkaasti.

Lihantuotannon vähentäminen avairoolissa

Korkean ja ylemmän keskitulotason maat ovat tutkijoiden mukaan suotuisia alueita naudanlihan tuotannon vähentämiseen. Tämä johtuu siitä, että näillä alueilla on laitumia, joilla ruoho kasvaa vain lyhyen kasvukauden ajan ja jotka tuottavat vain vähän nurmirehua hehtaaria kohti.

Joillain alueilla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa ruoho sen sijaan kasvaa mahdollisesti jopa ympäri vuoden ja tuottaa enemmän ravintoa eläimille hehtaaria kohden kuin pohjoisessa, ja eläimistä saadaan näin enemmän lihaa ihmisten ruoaksi. Tutkimusryhmä ehdottaakin lisäksi keinoja, joilla alemman tulotason alueet voisivat tehostaa karjan ruokintaa ja kasvattamista laidunmailla. Näin voitaisiin kompensoida korkeamman tulotason maista tuleva tuotantotappio.

“Tämä ratkaisu ei tietenkään sovi suoraan kaikkialle. Mutta tuloksemme osoittavat, että parantamalla karjankasvatuksen tehokkuutta tietyillä alueilla ja vähentämällä tuotantoa toisilla, voimme luoda toimivan ratkaisun niin ilmastolle kuin ruoantuotannollekin”, Hayek korostaa.

Ilmastohyödyt ja ennallistaminen

Tutkimus myös paljastaa vieläkin suuremman potentiaalin ilmastohyödyille, jos laidunmaiden ennallistaminen metsiksi laajennettaisiin suuremmalle alueelle. Tutkijat mallinsivat, että vähentämällä nautoja, lampaita ja muita laiduntavia eläimiä kaikilta maailman alkuperäisiltä metsäalueilta voitaisiin vuosisadan loppuun mennessä sitoa jopa 445 gigatonnia hiilidioksidia, eli yli vuosikymmenen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisia päästöjä vastaava määrä.

Hayek huomauttaa, että tutkijoiden esittämät muutokset sallisivat jatkossakin laiduntamisen luonnonvaraisilla ruohomailla ja kuivilla laidunmailla, joilla viljelykasvien tai metsien kasvattaminen on haasteellista.

“Tällaisilla alueilla elää yli puolet maailman laidunkarjasta, mikä tarkoittaa, että kunnianhimoisenkin metsien ennallistamissuunnitelman toteuttaminen vaatisi nautakarjan, lampaiden ja muun karjan määrän vähentämistä maailmanlaajuisesti vain alle puolella. Tulokset korostavat metsien luonnollisen ennallistamisen valtaisaa potentiaalia ilmastoratkaisuna”, Hayek jatkaa.

Hiilensidonta

Tutkijat käyttivät laidunten tuottavuuden arvioimiseen – eli vuosittaisen rehuksi soveltuvan ruohon määrän mittaamiseen – kaukokartoitusteknologiaa. Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija ja tutkimuksen teknistä toteutusta vetänyt Johannes Piipponen selittää, että puuston potentiaalinen hiilensidonta voi olla kahdella eri alueella sama, mutta kaukokartoituksen avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa arvioimaan kuinka paljon laidunmaa – ja siten myös naudanlihan tuotanto – vähenisi kullakin alueella metsien ennallistamisten seurauksena.

“Lihankulutuksen vähentäminen hyödyttäisi sekä ihmisten terveyttä että ympäristöä varsinkin korkean tulotason alueilla, kuten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa lihankulutus on erittäin suurta. Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, mistä tuotannon vähentäminen tulisi aloittaa”, Piipponen sanoo.

Tutkimusryhmän laatimat kartat auttavatkin tunnistamaan alueita, joilla naudanlihan tuotannon vähentämiseen ja metsien palautumisen nopeuttamiseen kannattaisi erityisesti kohdistaa toimenpiteitä – esimerkiksi tarjoamalla kannustimia metsänsuojeluun tai ostamalla laidunmaata lihantuottajilta.

Tutkijat tunnistavat, ettei hiiltä sitovien ekosysteemien uudelleen kasvattamisella pystytä korvaamaan pyrkimyksiä fossiilisten polttoaineiden päästöjä vähentämiseen, mutta se voi silti tarjota toimivan lisäkeinon ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Alueilla, joilla ympäristö tai maaperä on erityisen huonossa kunnossa esimerkiksi juuri laiduntamisen takia, alkuperäisten ja monimuotoisten puulajien istuttaminen nopeuttaisi metsien palautumista ja tukisi niiden kasvua. Metsittyminen myös hyödyttäisi ilmastoa vuosikymmenten ajan, sillä monilla alueilla merkittävä hiilensidonta alkaisi muutamassa vuodessa ja jatkuisi 75 vuotta tai pidempäänkin metsien lähes täyteen kasvuun asti.

Tutkijat muistuttavat kuitenkin myös siitä, että vaikka tutkimustulokset eivät esitäkään valtavia muutoksia globaaliin ruoantuotantoon ja -kauppaan, ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan silti mahdollisimman nopeita toimia. Tutkimuksen tulokset voivat antaa päättäjille keinoja, joilla voidaan samanaikaisesti käsitellä sekä ilmastotoimia että ruokaturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen toivotaan myös auttavan tunnistamaan ja priorisoimaan hiilensidonnalle otollisia alueita samalla, kun otetaan huomioon globaalit ruokatarpeet.

“Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana valtiot pyrkivät saavuttamaan kansainvälisissä sopimuksissa asetettuja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tavoitteitaan, ja metsäekosysteemien ennallistaminen laidunmaille voi hyvinkin olla ratkaiseva osa tätä prosessia”, Hayek toteaa.

Piipponen on Aalto-yliopistossa osana professori Matti Kummun tutkimusryhmää. Globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin erikoistuneen Kummun ryhmä tutkii muun muassa sitä, miten tuotettaisiin riittävästi ruokaa kaikille ylittämättä maapallon kestokykyä.

Lähde ja kuva: Aalto-yliopisto

The post Naudanlihan tuotannon vähennyksellä valtavat ilmastohyödyt appeared first on Vegelä.

Keskisen Uudenmaan kolmesta kulttuurikaupungista Kerava on ollut aktiivinen purettaviin kiinteistöihin toteutettujen taideprojektien saralla jo lähes kymmenen vuotta. Tänä vuonna Purkutaide-projektin alustana toimi kaupungin keskustassa sijaitseva ns. Anttilan talo, jonka 4000 m2 tila oli valjastettu taiteen käyttöön 240 taiteilijan voimin. Avajaisia vietettiin kesäkuun alussa ja pillit laitettiin pussiin viikko sitten 20.10.2024. Kesän ajan näyttely oli auki läpi viikon, mutta elokuusta lähtien näyttely on ollut avoinna vain viikonloppuisin. Kauden aikana teoksiin kävi tutustumassa 44314 nyky- ja katutaiteesta kiinnostunutta.

Näyttely oli Purkutaiteen yhdestoista toteutus. Suurimman huomion sai vuosina 2020 ja 2021 Keravan Ahjon alueella sijaitsevaan kerrostaloon pystytetty Taiteen kotitalo -taidekokonaisuus. Purkutaide-kollektiivi käyttää kaupunkien hukkatiloja taiteen ja kulttuuritapahtumien alustana. Projektin laajempana tavoitteena on saada malli käytäntöön koko maassa. Kerava lähti ensimmäisenä kuntana 2021 systemaattisesti tarjoamaan tyhjillään olevia kiinteistöjään taide- ja kulttuuritoimijoille. Purkutaiteen taiteellinen johtaja Jouni Väänänen kertoo:

”Hylättyjen kiinteistöjen hyötykäyttöön saaminen tuntui järkevältä ja kiinnostavalta. Vanhanaikaisiksi käyneitä rakennuksia on Suomessa paljon ja kun ymmärsin, miten rakennusprojektien välivaiheessa tilat ovat usein tyhjillään jopa vuosia ennen purkua, aloin kartoittaa rakennusten omistussuhteita ja sopivuutta taidekäyttöön. Esimerkiksi tämän vuotinen kohteemme Keravan Anttilan entinen liiketila on aikoinaan suunniteltu kaupan alan silloisia tarpeita vastaavaksi, mutta tarpeet ovat ajan saatossa muuttuneet merkittävällä tavalla, eikä tiloihin ole siksi löydetty Anttilalle korvaajaa kymmenessä vuodessa”, kertoo Väänänen.

Ensimmäisestä Purkutaiteesta Ihmemaa X:ään

Purkutaiteen tähän mennessä kahdeksanvuotinen tie on ollut pitkä ja polveileva. Kun toimintaa vuonna 2016 aloitettiin, oltiin Keravan purettavien keskustakorttelien kohdalla tilanteessa, jossa kiinteistöillä oli kymmeniä omistajia, joilla kaikilla oli erilainen käsitys tilan käytöstä.

Purkutaide-projektin ajatusmallina on saada tyhjillään olevat ja purkua odottavat rakennukset hyötykäyttöön, sillä tyhjillään seisoessaan rakennukset eivät tuota kenellekään minkäänlaista lisäarvoa.

“Keskustakorttelien päädyttyä rakennusliike SRV:n haltuun esittelin Purkutaiteen idean taideystävällisille kunnallispoliitikoille ja muutamille paikallisille kulttuurivaikuttajille saadakseni taustatukea ajatukselle tilojen antamisesta taidekäyttöön. Näin saimme myös kaupungin tuen ja ensimmäisen toteutuksemme alulle. Se ja sitä seuranneet toteutuksemme Keravalla ovat olleet siinä määrin menestyksekkäitä ja paikallisyhteisöä hyödyttäviä, että kaupunki tukee toimintaamme nykyään myös rahallisesti sekä on toiminut neuvotteluapuna nykyisen näyttelykiinteistömme omistajan OP Kiinteistösijoitus Oy:n kanssa tilojen käyttöön saamiseksi”, jatkaa Väänänen.

Esikuvat

Esikuvina Purkutaiteelle toimivat kohteet Euroopan suurissa taidekaupungeissa.

”Olen oman taiteilijaurani aikana kiertänyt Euroopan suuria kaupunkeja juuri katutaidetta tutkien. Kohteet ovat ollee inspiroivia ja tietynlainen vastakulttuuri on ollut itselleni aina tärkeää. Entisen Länsi-Berliinin alueella sijaitseva TheHaus oli vaikuttava kokonaisuus ja se on ehdottomasti toiminut Purkutaide-projektin esikuvana, kuten myös Dedalé-projekti, jolla on ollut monenlaista taidetoimintaa Vannesissa Ranskan Bretagnessa”, Väänänen jatkaa.

Purkutaide-projektin tilat ovat hävikkiä, mutta niin ovat enimmiltä osin myös näyttelyn taiteeseen käytetyt raaka-aineet.

”Keräämme tarvikkeita niin ikään hävikistä. Esimerkiksi näyttelyssä käytetyt telamaalit ovat pitkälti virhesävylaareista, jotka olisivat muutoin menneet roskiin. Lainaamme materiaaleja mahdollisimman paljon ja osa taiteesta myös myydään eteen päin näyttelyn jälkeen, Ideologiamme on, että jätteeseen menevän materiaalin osuus olisi loppupeleissä niin maltillinen kuin mahdollista”, sanoo Väänänen.

Teksti: Mikko Hentunen

Kuvat: Mikko Hentunen, ryhmäkuva Lari Järnefelt

The post Purkutaideprojekti Ihmemaa X muistutti asioiden katoavaisuudesta ja uusiokäytön tärkeydestä appeared first on Vegelä.

Kansainvälinen Maailman vegaanipäivä 1.11.2024 muistuttaa kasvissyönnin tarpeellisuudesta maailman tulevaisuuden turvaamiseksi. Veganismi on siirtynyt 30 vuodessa marginaalista valtavirtaan ja herättää tänä päivänä ennennäkemätöntä kiinnostusta. Tietokirjailija ja eläinoikeusvaikuttaja Benjamin Pitkänen (VTM) haluaa innostaa ihmisiä kokeilemaan vegaanista ruokavaliota ja pohtimaan, miltä maailma näyttäisi, jos eläimet eivät olisi lautasillamme.

Vegaaniruokavalion terveyshyödyt ja ilmastovaikutukset

Kasvipohjaisen ruokavalion on osoitettu tarjoavan merkittäviä terveyshyötyjä, kuten pienentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin. Terveydellisten hyötyjen lisäksi vegaaniruokavalion todettiin olevan tehokkain tapa pienentää yksilön ympäristöjalanjälkeä vuonna 2018 julkaistussa Oxfordin tutkimuksessa. Pitkäsen mukaan ruokamurros on keskeinen osa kestävää tulevaisuutta, mutta eläinperäisten tuotteiden harhaanjohtava markkinointi sekä kulttuuriset normit hidastavat muutosta.

Kauppa ja politiikka ruokamurroksen jarruna

Viime aikoina on uutisoitu siitä, kuinka kasvipohjaiset tuotteet jäävät usein eläinperäisten tuotteiden varjoon kaupan hinnoittelun takia. ”Kaupat soveltavat vegaanituotteisiin korkeampia katteita kuin tarjouslihaan, mikä hidastaa niiden kulutuksen valtavirtaistumista”, Pitkänen toteaa.

Suomalaista maataloutta tuettiin vuonna 2023 kansallisin verovaroin yli miljardin euron edestä, josta merkittävä osa meni eläintuotannon tukemiseen. Ilman maataloustukien ohjaamista kasvipohjaiseen ruoantuotantoon on vaikeaa nähdä suurta muutosta ihmisten kulutustottumuksissa, koska nykyiset tuet tekevät eläinperäisistä tuotteista keinotekoisen halpoja.

Maailman vegaanipäivä 1.11.2024.

Lähde: Viral Vegans

Kuva: Pavel Tahkovuori

Pitkänen on saatavilla haastatteluihin, joissa hän voi tarjota käytännön vinkkejä ensimmäisten askeleiden ottamiseen kohti kasvipohjaista arkea. Kasvava tietoisuus eläintuotannon vaikutuksista ympäröivään maailmaan voi auttaa suomalaisia tarkastelemaan uudelleen ruokavalintojaan.

The post Maailman vegaanipäivä täyttää 30 vuotta appeared first on Vegelä.

Eläinoikeusjärjestö Animalian vieraana Suomeen saapunut sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Melanie Joy oli yksi Helsingin Kirjamessujen odotetuimpia vieraita. Tiiviillä aikataululla useassa tilaisuudessa puhunut Joy tuli Suomeen promotoidakseen vastikään suomeksi käännettyä merkkiteostaan Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin – johdatus karnismiin (Oppian 2024).

Karnismin käsitteen mukaan tuotantoeläinten kärsimysten sivuuttaminen on psykologisen puolustusmekanismin aiheuttama prosessi, jonka takia myötätuntomme kohdistuu usein hellyyttävinä ja tunteikkaina kokemiimme eläimiin, kuten lemmikeihin. Samaan aikaa ummistamme silmämme eläinten julmalle kohtelulle tuotantolaitoksissa ja tiloilla vaikka tiedämme näin tapahtuvan.

Mikä on mielestäsi paras käytännön tapa edistää veganismia ja sitä myöten vähentää ihmisen aiheuttamaa kärsimystä eläimille?

”Karnistisella tavalla ajattelevat ihmiset eivät ole kuluttajina itsessään pahoja tai väärin ajattelevia. Heidän maailmankuvansa pitää sisällään hierarkian, jossa (tuotanto- tai riista)eläin muuttuu kasvottomaksi ja tunteisiin kykenemättömäksi olioksi, jonka systemaattinen hyväksikäyttö on sallittu. Sitä perustellaan perinteellä, uskonnolla tai jollain muulla tavalla, koska ’näin on aina tehty’. Kuten tiedämme, aikuisen ihmisen päätä on vaikea kääntää, varsinkin jos hän joutuu itse myöntämään olevansa kiusallisesti väärässä. Tämä tuntemus aiheuttaa usein vahvan vastareaktion, joka taas estää asian pidemmän pohtimisen tai vaikkapa vegaaniruokaan tutustumisen.”

”Vegaaniuden normalisointi ja sen esilläolo positiivisella tavalla niin mediassa, kuin muutenkin on tärkeässä roolissa luodessamme sille sopivaa kasvualustaa ihmisten mielissä. On tarjottava useita vaihtoehtoja, joista voi sitten valita sen, joka omaa sydäntä ja ajatusmaailmaa lähinnä. Nämä vaihtoehdot voivat olla ruokia, kirjallisuutta, taidetta tai mitä vain, jossa veganismi esitetään positiivisessa valossa. Karnistisesti ajattelevan ihmisen on annettava itse tehdä valintansa ilman liikaa ulkoista vaikuttamista. Me (vegaanit) voimme toimia esimerkkeinä vaikkapa terveelliset elämäntavat omaavina ihmisinä”, sanoo Joy.

Suomessa vegaaniruuan tai -tuotteen valmistaa yleensä ei-vegaani. Nämä tahot ovat monesti myös samaan aikaan liharuuan tuottajia tai jalostajia. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?

”Tilanne on kieltämättä nurinkurinen vegaanien kannalta. Ruoan tuottajien olisi toki hyvä konsultoida myös vegaaneja, vaikkeivät he olekaan aina tuotteiden pääasiallista kohderymää. Tuotteita kuitenkin usein markkinoidaan juuri vegaanisina, tai ainakin niille on voitu antaa vegaanisuudesta kertova V-merkki.”

Lue Melanie Joyn kirjan arvio täältä.

Teksti ja kuva: Mikko Hentunen

The post Melanie Joy Vegelän haastattelussa appeared first on Vegelä.

Saat Vegaaniruoka.fi –verkkosupermarketin tuotteista – 5 % alennuksen käyttämällä alekoodia ”VEGELA” ostoksesi yhteydessä. Käy rekisteröitymässä Vegelän lukijaksi täällä ja tutustu samalla Vegelän Kohtaamispaikkaan ja osallistu keskusteluihin.

Verkkokaupan kasvavasta yli 270 tuotteen valikoimasta löydät laadukkaat vegaaniset tuotteet tarpeisiisi.

Kategoriat:

Herkut
Kasviproteiinit
Pastat, riisit ja nuudelit
Kastikkeet
Mausteet
Leivonta
Juomat
Säilykkeet
Tahnat
Palkokasvit
Valmisruoka
Kuivatuotteet
Jauhot
Kasvimaidot ja -kermat
Proteiinijauheet ja -patukat
Öljyt
Ravintolisät ja vitamiinit

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Vegaaniruoka.fi

The post Vegelän lukijoille alennusta Vegaaniruoka.fi -ostoksista appeared first on Vegelä.

Tällä hetkellä elämme niin kutsuttua kvartäärikautta, joka on kestänyt noin viimeiset 2,5 miljoonaa vuotta ja jonka aikana jääkaudet ja lämpimämmät vaiheet ovat vaihdelleet. Viimeisin jääkausi oli karkeasti ottaen 10 000 – 100 000 vuotta sitten.

Vastoin pitkään vallinneita käsityksiä, menneisyyden jäätiköitymisiin liittyvillä rajuilla ilmastonmuutoksilla näyttää olleen vain vähän vaikutusta seitsemän tärkeimmän eurooppalaisen puulajin geneettiseen monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin ennennäkemättömän laajaa genomitietoaineistoa, joka on kerätty Euroopan unionin rahoittaman GenTree -hankkeen 2016 – 2020 aikana. Tutkimusta johtivat Helsingin ja Uppsalan yliopistojen tutkijat.

Seitsemän yleistä puulajia – metsämänty, kuusi, rauduskoivu, mustapoppeli, euroopanpyökki, rannikkomänty ja talvitammi – näyttävät muodostavan koko levinneisyysalueen kattavan verkoston, joka on geneettisesti yhteydessä toisiinsa tehokkaan geenivirran avulla eli geenit liikkuvat siitepölyn mukana. Tämä tekee niistä geneettisesti kestäviä ja saattaa selittää niiden kyvyn selviytyä miljoonia vuosia kestäneistä ympäristön muutoksista.

Tammi on säilyttänyt geeneissään tietoa yli kymmenen miljoonan vuoden takaa

Seitsemän suuren eurooppalaisen puulajin geneettistä monimuotoisuutta eivät ohjaa vain menneet jääkausisyklit, vaan myös elinkierron piirteet ja muut biologiset ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi se minkä ikäisenä puu rupeaa kukkimaan ja lisääntymään; kuinka vanhaksi se elää; onko laji tuulipölytteinen vai leviävätkö siemenet eläinten vai tuulen mukana; vai lisääntyykö laji suvuttomasti esimerkiksi vesomalla kuten poppeli ja kotimaisista lajeistamme haapa.

Yllättäen geneettinen monimuotoisuus on kasvanut viimeisimpien jääkausien aikana ja niiden välisinä aikoina. Tutkimus haastaa aiemman käsityksen, jonka mukaan puiden geneettinen monimuotoisuus olisi pääasiassa jääkausien muokkaamaa. Koska jääkausien aikana puiden levinneisyysalue on ollut rajallisempi, on oletettu, että myös geneettinen muuntelu olisi noina aikoina pienentynyt.

Puiden geenit

”Nyt käy ilmi, että lajien geneettinen historia ja muuntelu juontuvat miljoonien vuosien takaa ja nykyinen populaatiorakennekin, jossa eteläeurooppalaiset populaatiot ovat geneettisesti kaikkein erottuvimpia, on syntynyt jo kauan ennen viimeisintä jääkautta. Tämä viittaa siihen, että tietyt eurooppalaiset metsäpuulajit ovat säilyttäneet geneettisen monimuotoisuutensa merkittävästi pidempään kuin aiemmin uskottiin, jopa miljoonia vuosia tuhansien vuosien sijaan”, kertoo apulaisprofessori Tanja Pyhäjärvi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

”Puut ovat siitepölyvirran kautta toisiinsa yhteydessä pitkienkin matkojen päästä. Jokainen puu on geneettisesti uniikki ja kantaa miljoonia vuosia vanhaa tietoa. Nämä seitsemän yleistä puulajia, joita tutkimme, tulevat luultavasti jollain tavalla selviämään tulevaisuuden ilmaston muutoksista, mutta se tapa ei välttämättä ole ihmiselle mieluisa ja helppo. Puulajit voivat silti jostain alueelta kadota kokonaan ja selvitä jossain muualla”, Pyhäjärvi kertoo.

Tutkimuksen tulosten avulla voidaan ennustaa puiden reaktiota käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen. Puiden evoluutio on hidasta, sillä se tapahtuu maksimissaan niin nopeasti kuin puusukupolvet, joiden kesto on nopeimmillaan n. 15 – 20 vuotta, vaihtuvat. Geneettisen monimuotoisuuden ymmärtäminen auttaa esimerkiksi metsänhoidossa ja puiden jalostuksessa.

”Erityisesti tiedolla siitä, kuinka laajasti ja tehokkaasti puut vaihtavat geenejä, voi olla merkitystä tulevaisuuden kestävien metsien suunnittelussa. Puut elävät hyvin eri tahdissa kuin ihminen ja ne kyllä lajina pärjäävät. On paljon muita lajeja, joilla ei ole samoja ominaisuuksia ja ne ovat paljon haavoittuvampia, toteaa Pyhäjärvi.

Lähde: Helsingin yliopisto

Grafiikka: Pyhäjärven tutkimusryhmä

Artikkelikuva: Mikko Hentunen / Canva

The post Tutkimus paljastaa puiden geneettisen monimuotoisuuden syvimmät juuret appeared first on Vegelä.

Karnismi -termin esitellyt sosiaalipsykologi ja kirjailija Melanie Joy julkaisi kirjansa Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin: Johdatus karnismiin alkuperäisteoksen jo 10 vuotta sitten. Kirjan tuorein painos sisältää tekijän itse viime kesänä lisäämiä päivityksiä tekstiin. Suomenkielinen kirja on uusin ja ajantasaisin versio teoksesta. Laajalla skaalalla julkaisevan Oppian -kustantamon kirja on mukavan kokoinen ja isotekstinen paperback, jota on miellyttävä lukea. Maria Lindströmin oiva suomennos on juuri niin selkeä kuin paljon (sosiaali)psykologian termejä ja eurooppalaisille tuntemattomampia yhdysvaltalaisten poliittisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten nimiä vilisevä kirja voi olla.

Teoksen keskiössä on karnismin käsite, jonka kirjailija on itse esitellyt menestyksekkäästi maailmalle. Nimetön ja kasvoton karnismi esitetään Matrix -elokuvan matriisin kaltaisena kaikkialla läsnä olevana psykologiset silmälaput ihmisten silmille langettavana voimana, jota valtava markkinointi- ja mediakoneisto ylläpitää. Se luo meille mielikuvia ja oikeuttaa muille aiheutettavan kärsimyksen. Joy laskee karnismin samaan kastiin kaikkien tunnettujen suurten väkivaltakoneistojen kanssa, kuten natsisaksa. Yhden kuolema on aina hirveä asia, mutta sadan tuhannen tai miljoonan kuoleman voi mielessään sivuuttaa surutta omien psyykkisten turvamekanismiemme avulla.

Karnismi käytännössä

Ihmisen käyttäytymismallien esittelyiden välissä käydään läpi karmivia omakohtaisia tarinoita eläinten kohtelusta. Itselleni nämä kirjan osat olivat pahinta luettavaa ja välillä oma oloni oli todella ahdistunut lukiessani tekstiä. Kirjassa haastatellaan paljon juuri teurastajia ja lihanleikkaajia, joiden ajatuksia oli paikoin vaikea edes lukea, saati sitten käsitellä. Ne ovat kuitenkin pienessä osassa kirjaa ja sitaatit ovat yleensä tummalla pohjalla. Teos ei ole millään muotoa provosoiva, se lähinnä kertoo miten asiat ovat.

Omat lukunsa saavat myös karnismia tukeva media, lihansyönnin kokonaisvaikutukset ilmastoon ja eläinteollisuudessa työskentelevien olot, vammat ja muut traumat. Työhön kouluttamattomat siirtolaiset tekevät Yhdysvaltain valtavissa eläinlaitoksissa likaista ja vaarallista työtä, jonka lopputulemana heidän oma terveytensä ja samalla myös kansanterveys on rapakunnossa. Silti tätä kaikille haitallista taloutta tuetaan valtavilla summilla vuosittain.

Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin: Johdatus karnismiin on kuin oikeudenkäynti, jonka valamiehistön ainoana vegaanijäsenenä lukija kuulee todistuksia ja statistiikkaa maailman hulluudesta ja raakuudesta, tietäen kuitenkin, että hänen äänensä ei tule pääsemään tuomiota langetettaessa esiin ja syytetty pääsee jälleen kerran vapaaksi.

Kuinka sitten saada karnisti lukemaan tämä kirja? Tekstin loppupuolella Joy siirtyy jo konkretiaan. Todistaminen on avain asiantilan muutokseen. Elä oma elämäsi ihmisiksi ja ole se esimerkkivegaani. Pidä ääntä ja kerro mitä mieltä asiasta olet. Se on ainoa tapa saada suurten massojen päät kääntymään kohti maailmaa ilman lihateollisuutta.

Joy saapuu lokakuussa Suomeen ja esiintyy Helsingin Kirjamessuilla eläinoikeusjärjestö Animalian vieraana. Joyta haastattelee perjantaina 25.10. kello 13.30 Kruununhaka-lavalla Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Joy on samana päivänä myös median tavattavissa erillisessä lehdistötilaisuudessa kello 14.30 alkaen Messukeskuksen salissa 204.

Osta kirja:

Melanie Joy: Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin: Johdatus karnismiin (Oppian 2024)

Teksti: Mikko Hentunen

The post Kirja-arvio: Miksi rakastamme koiria, syömme sikoja ja pukeudumme lehmiin: Johdatus karnismiin appeared first on Vegelä.

Vaikka kahvin hinta on noussut, viljelijöiden köyhyys jarruttaa edelleen kestävämpään viljelyyn siirtymistä. Ongelma ei ole tarjonnassa vaan kysynnässä, tuore raportti kertoo.

”Suomalaiset on totutettu siihen, että kahvia myydään halvalla – reippaasti alle kestävän tuotannon kustannusten. Tämä vääristää hintamielikuvaa kuluttajien silmissä myös nyt, kun kahvin maailmanmarkkinahinta on korkea. Kahvin jälleenmyyjien olisi aika kääntää viestinsä sellaiseksi, että se edistää kestävää kulutusta”, sanoo Janne Sivonen, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja.

Alla oleva kuva havainnollistaa kahvimarkkinan hintakehitystä pörssihinnan ja Reilun kaupan tuottajille maksettavan hinnan näkökulmasta.

Tällä hetkellä vain noin 2,5 prosenttia Suomessa myydystä kahvista on Reilun kaupan kahvia. Reilun kaupan takuuhinnalla huolehditaan, että viljelijät saavat varman minimihinnan tuotteistaan ja pystyvät näin paremmin ennakoimaan tulotasoaan ja varautumaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Käytännössä Reilun kaupan kahvia tarjoavat viljelijät noudattavat Reilun kaupan vastuullisuusvaatimuksia tiloillaan, mutta koska kysyntä ei riitä kaiken kahvin myymiseen Reilun kaupan hintaan, he joutuvat myymään osan halvemmalla. Koska markkinahinta ailahtelee, kahvintuottajien tulot ovat epävarmoja. Tähän pitäisi saada muutos. 

Reilun kaupan vähimmäisehtojen ja luomukriteerien mukaan tuotetun kahvin hinta syyskuussa 2024 on 3,80€/kahvipaketti. Tämä on vain raaka-aineen hinta, johon lisätään kuljetuksen, tukkukaupan, paahtimoiden ja vähittäiskaupan kustannukset ja katteet sekä verot.

Vastuullisempi kahvikulttuuri sietäisi korkeampia hintoja paremmin

Reilun kaupan tuoreen raportin mukaan suomalaisten kahvikäyttäytymistä ovat ohjanneet halvat tarjoushinnat sekä suodatinkahvikulttuuri, jossa puolikas pannullinen päätyy helposti viemäriin. Kaupoille kahvi on ollut sisäänheittotuote, jota voi myydä kolme pakettia kympillä. Tällaiset hinnat eivät ole kestäviä kenellekään. 

Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tutkimuksen mukaan nuoria aikuisia kiinnostaa kahvin vastuullisuus, mutta nuorten aikuisten mielestä tärkein vastuullisuusviesti on, että kahvin pakkaus on kierrätettävä. Todellisuudessa kahvipakkauksen kierrätettävyydellä on huomattavasti pienempi vaikutus ympäristöön kuin mitä moni kuluttaja ajattelee. Tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota kahvin tuotantoketjun alkupäähän.

“Kun kahvilla kampanjoidaan, olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisia tuotteita kampanjoihin otetaan. Korkein vastuullisuuskriteerein tuotetun kahvin ja tarjouskahvin hinnat eivät saisi karata liian kauas toisistaan ja ohjata näin kulutusta väärään suuntaan”, Sivonen toivoo. 

Raporttiin voi tutustua Reilun kaupan verkkosivuilla.

Lähde ja grafiikat: Reilu kauppa ry

Artikkelikuva: Mikko Hentunen

The post Kahvin todellinen hinta: Uusi raportti kahvinjuonnin vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön appeared first on Vegelä.

Eduskunta käy lähetekeskustelun yli 100 000 allekirjoitusta keränneestä Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloitteesta torstaina 19.9. täysistunnossa klo 14. Lähetekeskustelua on mahdollista seurata joko paikan päällä, striimin välityksellä tai myöhemmin tallenteena. Lähetekeskustelun jälkeen aloite etenee maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn.

Lisätietoa kansalaisaloitteesta

Kansalaisaloite julkaistiin 4.9.2023 ja se keräsi heti ensimmäisenä päivänään yli 50 000 kannatusilmoitusta. Reilussa viikossa aloitteeseen kertyi yhteensä yli 100 000 allekirjoitusta, jonka jälkeen nimienkeruu lopetettiin. Aloite luovutettiin eduskunnalle ma 9.9.

Enemmistö nykyisistä kansanedustajista on vastannut olevansa joko täysin eri mieltä (59) tai jokseenkin eri mieltä (51) Ylen vaalikoneen ”Turkistarhaus pitää sallia myös tulevaisuudessa” -väitteen kanssa. Turkistarhauksen sallimista myös tulevaisuudessa kannatti 90 kansanedustajaa, joista 62 oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä ja 28 täysin samaa mieltä.

Vegelä seuraa tilannetta.

Lähde: Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloite

Kuva: Mikko Hentunen / Canva

The post Turkistarhaus historiaan -kansalaisaloite etenee appeared first on Vegelä.

Vantaalainen Ida Tamminen sai ystäviensä Suvi Tervon ja Ulla Jauhiaisen kanssa idean perustaa Vantaalle vaatteidenvaihtotapahtuman, johon voi tuoda omia hyväkuntoisia ja ehjiä vaatteita, joita ei itse tarvitse. Vastavuoroisesti mukaansa voi ottaa jonkun muun jättämän vaatteen. Vaihtopakkoa ei ole, joten kukin voi itse päättää, miten tapahtumasta hyötyy.

”Jokin vuosi sitten tavaranvaihtotapahtumilla oli pienehkö buumi menossa maailmalla ja koska Vantaalta puuttui omansa, päätimme perustaa sellaisen. Vaatteiden ostaminen vain uutena tuntuu monella tavalla väärältä nykyisessä maailmantilanteessa ja halusimme kokeilla, että toimisiko tämän kaltainen konsepti Vantaalla”, kertoo Tamminen.

Tarpeen ja shoppailun ero on tunnistettava

Tamminen kannustaa haastamaan itseään vaatteiden kuluttajana. Kun oivaltaa, että vaatteita on jo tarpeeksi ja jatkuva uuden ostaminen alkaa tuntua vieraalta, ollaan Tammisen mukaan oikealla polulla.

”Yleistä alkaa olla myös se, että vaatteiden huono laatu tulee vastaan jo kaupassa. Materiaalit tai laatu eivät välttämättä kestä ja vaate saattaakin hajota jo ensimmäisessä pesussa. Myös ympäristöasiat ja tuoteturvallisuus huolettavat”, Tamminen kertoo.

Pukeutumisella ilmennetään luovuutta ja esitellään persoonaa

”Minulla oli jakso, jolloin pukeuduin paljolti mustaan. Tällä hetkellä koen pukeutuvani hetkittäin aika rohkeastikin. Rakastan värejä ja erilaisten tyylien kokeilua. Elämä on liian lyhyt siihen, että pukeutuisi niin, ettei vahingossakaan herätä pukeutumisellaan mitään huomiota. Ilmaisilla tai muutaman euron kirpputorivaatteilla persoonallisesti pukeutuminen on aika helppoa ja huomattavasti edullisempaa kuin kauppaostoksilla. Olen myös kehittynyt aika hyväksi tahrojen poistossa. Tarvittaessa muokkaan vaatteita ja asusteita ompelemalla, leikkelemällä, värjäämällä tai kirjomalla”, Tamminen kertoo.

Tarinat vaatteiden takana

”Vuosikertavaatteet ovat jo kestäneet kymmeniä vuosia, joten tiedän, että ne kestävät aikaa. Tykkään muutenkin elämässä asioista, joilla on tarina. Satunnaisena neulojana on ihanaa löytää mitä upeimpia jonkun muun tekemiä villapaitoja vaikkapa Kierrätyskeskuksen ilmaispuolelta. Näitä oppeja olen onnekseni saanut siirrettyä lapsilleni”, kertoo Tamminen tyytyväisenä.

Ida Tamminen

• 39-vuotias kahden lapsen äiti
• Perheessä kolme rescuekoiraa maailmalta
• Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu Vantaalla
• Merkonomi, visualisti ja lähihoitaja
• Rakastaa avantouintia, mökkeilyä ja kauniita asioita

Vaatteidenvaihtotapahtuma Tikkurilan kirjastossa keskiviikkona 4.9 klo: 17-19 (Lummetie 4, Vantaa).

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Ida Tamminen

The post Vaatteidenvaihtotapahtuma kannustaa asusteiden uudelleenkäyttöön appeared first on Vegelä.

Vaasan yliopiston väitöskirjatutkija Essi Vesterinen ja kuluttajakäyttäytymisen professori Harri Luomala tutkivat Aucklandin yliopiston apulaisprofessori Michael S.W. Leen kanssa, miten vaatteiden kulutus ja erityisesti sen vähentäminen vaikuttaa kuluttajien hyvinvointiin.

Kirjoittajien tuoreessa, Journal of Macromarketing -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vaatteiden kulutuksen kaikkien eri vaiheiden, kuten uusista vaatteista haaveilun, ostamisen ja käytön, yhteyttä hyvinvointiin. Tutkimuksessa analysoitiin 155 vaatteiden ostolakossa olleen kuluttajan blogipostausta sekä 661 kuluttajan lomakekyselyvastaukset. 

Tulokset osoittavat, että nimenomaan vaatteiden käyttäminen pitkään ja intensiivisesti olisi vahvimmin yhteydessä kasvaneeseen hyvinvointiin.

Vaatteiden käyttäminen pitkään kohensi kehonkuvaa

Professori Luomalan mukaan keskittyminen jo olemassa oleviin vaatteisiin voi vähentää vertailua muihin ja markkinoinnin luomiin kehollisiin ihanteisiin ja parantaa siten itsetuntoa. Tutkimuksessa vaatteiden käyttäminen loppuun olikin yhteydessä myös kohentuneeseen kehonkuvaan, mikä itse asiassa osittain selitti myös vaikutusta hyvinvointiin.

”Ostolakossa olleet kuvailivat kokemuksiaan muun muassa niin, että vaatteet eivät enää roiku rekissä muistuttamassa jostain ihmisestä, joka ehkä haluaisi olla, vaan ne ovat kaikki sellaisia, joita käyttää, ja on arjessa jotenkin tyytyväisempi olo itseensä”, valottaa Vesterinen.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa paitsi kuluttajille, myös yrityksille, järjestöille ja päättäjille ylikulutuksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Tutkijoiden mukaan vaate-ekosysteemin muuttaminen kestäväksi niin ympäristön kuin kuluttajienkin kannalta vaatii panosta kaikilta toimijoilta, siis myös lainsäätäjiltä ja markkinoijilta. Kuluttajien halua ja kykyä uuden vaatteen pitkäaikaiseen käyttöön voitaisiin tukea esimerkiksi sääntelemällä markkinointia sekä asettamalla tuottajia velvoittava pakollinen takuu tuotteiden kestävyydelle.

Nykyiset toimet ylikulutuksen hillitsemiseksi eivät riitä – taustalla ihmisten sisäsyntyinen itsekkyys

Vaateteollisuus on tutkitusti yksi ympäristöä kuormittavimmista teollisuudenaloista. Alan päästöjä on pyritty suitsimaan esimerkiksi kiertotalousratkaisuilla sekä kestävämmillä tuotantotavoilla. Näistä pyrkimyksistä huolimatta vaateteollisuuden päästöt ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan.

Aikaisempien toimien tehottomuutta saattaa selittää ihmisen sisäsyntyinen itsekkyys.

”Jos vastuullisuus esitetään toimintana, joka hyödyttää maapalloa ja esimerkiksi tehdastyötekijöitä kaukana tuotantoketjun toisessa päässä, mutta samalla tarkoittaa kuluttajalle itselleen jostakin luopumista, se ei ole houkuttelevaa”, sanoo Vesterinen.

Kuitenkin tuoreen tutkimuksen lisäksi myös aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että kulutuksen vähentäminen voi johtaa parantuneeseen hyvinvointiin.

”Monet kulutustaan vapaaehtoisesti vähentävät myös tekevät sen nimenomaan oman hyvinvointinsa vuoksi, ympäristöhyötyjen ollessa sivuseikka”, muistuttaa Vesterinen.

Lähde ja kuva: Vaasan Yliopisto / Essi Vesterinen

The post Vaatteiden kulutus yhteydessä hyvinvointiin appeared first on Vegelä.

Ihmisen vaikea suhde eläimiin on Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen huomenna julkaistavan kirjan Rakkaat eläimet, joita syömme pääteema. Yli 300-sivuinen järkäle on tutkimuksen kaltainen hyppäys luontosuhteemme varjopuolelle. Mukavaa luettavaa se ei aina ole, eikä pidäkään, sillä varsinkin tuotantoeläinten elämästä ja ihmisen ahneuksissaan aiheuttamasta kärsimyksestä puhutaan yleisesti edelleen aivan liian vähän.

Muistan itse teini-iässä halunneeni ostaa kanin, koska se oli kaupan ikkunassa laitettu samaan häkkiin kukon kanssa. Kukko oli nokkinut kanin päälaen verille ja tämä säälitti perhettäni kovasti. Meille tuli lemmikki ja eläinkaupan realismi aukesi minulle ensimmäistä kertaa. Tätä säälin ja säälimättömyyden teemaa kirja käsittelee laajan haastattelutiedon kautta. Ääneen pääsevät eläintenhoitajiksi opiskelevat, lomittajat ja itseoikeutetusti vegaani ja aktivisti Benjamin Pitkänen, jonka henkilökuvan kautta pääsemme sisään eläinaktivismin maailmaan. Tuulimyllyjä vastaan rohkeasti ja äänekkäästi taisteleva Pitkänen saa kimppuunsa vartijat ja suorastaan rasismin innolla toimivat vegaanivihaajat. On vaikea käsittää, että eläinten kärsimyksen ja tappamisen väkivallaton ja ihan laillisoikeudellinen vastustaminen saa aikaan niin paljon vihaa eräissä yksilöissä ja vastustusta jopa yhteiskunnan syvissä rakenteissa.

Kirjan kirjoittaja on Tahkovuori ja Pitkänen tavallaan kirjan päähenkilö, joka varmasti vetoaa lukijoihin enemmän kuin vähemmän julkisuudessa ollut Tahkovuori. Kirjan sisällys on laaja katsaus eläinten elämään meidän ihmisten kanssa. Pääosassa ovat tuotantoeläimet, vaikka riistapuoltakin sivutaan. Koko riistan ”hoitojärjestelmä” kaipaisi avaamista, mutta ehkä se olisi jo oman kirjansa aihe. Lemmikit ja luonnoneläimet jäävät pelkiksi kasvoiksi, kun ihminen ja kaupalliset voimat jylläävät. Erityisesti markkinoinnin maailmaan keskittynyt kappale jäi mieleen kammottavine eläinpelastusvideoineen.

Rakkaat eläimet, joita syömme, on tärkeä kirja. Vaikka aihepiirejä onkin käsitelty laajasti ennenkin, on tämä lukemistani teoksista ehdottomasti ajankohtaisin. Kirjan kirjoittamiseen on selkeästi kulutettu aikaa ja se on käytetty viisaasti. Lähdeluettelo on massiivinen ja ennen kaikkea teksti on selkeää ja helposti luettavaa kautta linjan. Kirjan kirjoittaminen on ollut kulttuuriteko monellakin tapaa ja toivon, että se saa yhä uusia lukijoita haastamaan eläin- ja luontosuhdettaan.

Rakkaat eläimet, joita syömme. Into Kustannus 2024

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Nauska

The post Kirja-arvio: Rakkaat eläimet, joita syömme appeared first on Vegelä.

Tietokirjailijana ja luontomiehenä tunnetun Juha Kauppisen ensimmäinen näytelmä Starman sai ideansa pikkujouluissa 2022. Kun Kauppinen tapasi Martti Suosalon, ilmoille nousi ajatus yhteiskunnallisesta monologista, jonka toinen heistä kirjoittaisi ja toinen esittäisi. Parin tunnin aivomyrskystä jäi muistoksi yksi rivi: ”Varpunen pitää olla.”

Monologin ytimeksi päätettiin luontokato. Starman on ajankohtainen, hurmaava ja teemoiltaan hieman kammottava teos. Asiallinen ja absurdi törmäävät siinä niin kuin luonnosta käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Näytelmäteksti toimii sellaisenaan lukuelämyksenä.

Kirjan lopussa on Kauppisen kirjoittama kertomus monologin synnystä; siitä, kuinka urallaan kaiken nähnyt ja kokenut näyttelijälegenda Suosalo huomaa kaipaavansa elämälleen ja teoilleen syvempää merkitystä ja löytää itsestään luonnonsuojelijan.

Starman päästetään vapaaksi ensi-illassa tänään 16.8.2024 Alli Tryggin puistossa Helsingin Kalliossa, johon Sirkus Suosalon 300 henkeä vetävä teltta on pystytetty. Esityksiä nähdään Helsingin lisäksi Tampereella, Turussa, Lievestuoreella ja Hartolassa. Suurin osa esityksistä on loppuunmyyty.

Kustannusyhtiö Siltalan kirja julkaistaan samaan aikaan perjantaina 16.8.

JUHA KAUPPINEN (s. 1975) on palkittu kirjailija, joka on kirjoittanut luonnosta ja ympäristöstä ammatikseen yli 20 vuotta. Kauppinen on julkaissut mm. kirjat Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019) ja Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija (2021). Kauppinen on tehnyt luontokatoa ja monimuotoisuutta tunnetuksi monilla foorumeilla ja kiertänyt Suomea puhumassa planeetan kohtalonkysymyksistä.

MARTTI SUOSALO (s. 1962) on Suomen arvostetuimpia ja rakastetuimpia näyttelijöitä. Hän on tehnyt pitkän uran niin teatterilavoilla kuin elokuvissa ja televisiosarjoissa. Vuonna 2023 Suosalo toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja teetti käyttöönsä sirkusteltan. Ennen Starmania teltassa on esitetty mm. supersuosittu Kiviä taskussa sekä Samuel Beckettin legendaarinen Huomenna hän tulee.

Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.

Lähde: Siltala

Kuva: Sabrina Bqain

The post Monologinäytelmä Starman saa ensi-iltansa Martti Suosalon tähdittämänä appeared first on Vegelä.

Luonnonperintösäätiö on ostanut Sastamalan Pirunvuorelta 32 hehtaarin kokoisen metsätilan. Säätiön omistamalla alueella sijaitsevat Pirunvuoren näköalapaikka, kansantarinoita innoittanut luola sekä Sastamalan kaupungin omistama taiteilija Emil Danielssonin (1882–1967) Kivilinna.

”Olemme riemuissamme siitä, että saamme perustaa Pirunvuorelle ison suojelualueen”, sanoo säätiön puheenjohtaja, kirjailija Anni Kytömäki. ”Siitä tulee säätiön ensimmäinen suojelualue Sastamalassa. Kiitämme lämpimästi myyjiä eli Aimo ja Eeva Lehtimäkeä siitä, että he valitsivat metsän ostajaksi Luonnonperintösäätiön.”

Pirunvuoren metsä tuli keväällä julkiseen myyntiin. Luonnonperintösäätiö pystyi ostamaan metsätilan tukiyhdistyksensä Ikimetsän ystävät ry:n avulla.

Ikimetsän ystävät ry perustettiin säätiön rinnalle vuonna 2005. Viime vuonna yhdistys sai jäseneltään huomattavan perinnön. Yhdistys päätti, että suurin osa testamenttivaroista lahjoitetaan Luonnonperintösäätiölle metsien ostoon.

Ikimetsän ystävien lahjoituksen avulla säätiö on tänä vuonna hankkinut omistukseensa Pirunvuoren metsän lisäksi kolme muutakin metsäaluetta: Jämsän Raksinmäen, Vesannon Torpan metsän ja Inarin Nangujärven metsän. Lisäksi yhdistyksen lahjoitus oli merkittäviltä osin mahdollistamassa Korppoon Inikorpin ja Kokkolan Majanmetsän hankintaa.

”Valitsimme kohteet tukiyhdistyksen kanssa, ja Pirunvuoren suojelu huipentaa yhteistyön”, Kytömäki kertoo. ”Pirunvuoren suojelualueesta tulee myös Ikimetsän ystävien nimikkometsä. Säätiö haluaa siten kiittää tukiyhdistystään ja luonnonystävää, joka testamentissaan metsiensuojelua muisti.”

Sastamalan Pirunvuori ja luola mainittiin kirjallisuudessa jo 1700-luvulla. Zacharias Topelius kirjoitti Pirunvuoresta 1800-luvun puolivälissä teoksessaan Finland framställd i teckningar, ja alue alkoi kiinnostaa myös ulkomaisia matkailijoita. Rautatien tulo Karkkuun vuonna 1894 lisäsi kävijöitä entisestään. Luonto- ja kulttuuriarvoista huolimatta Pirunvuoren kohtalo oli pitkään epävarma. Vuorelle suunniteltiin 1950-luvulla hotellia ja huoltoasemaa. 1970-luvulla kallionlaelle perustettiin suojelualue, mutta se jäi vain kolmen hehtaarin kokoiseksi.

”Nyt suojelualueen pinta-ala kymmenkertaistuu, ja samalla väistyy huoli Pirunvuoren kohtalosta”, Kytömäki toteaa.

Pirunvuoren metsässä on tällä erää sekä luonnontilaisempia että käsitellympiä osia, mutta aika korjaa metsätalouden jäljet. Suojelualueen perustamisen jälkeen Pirunvuorella saa edelleen kulkea jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa, ja Kivilinnan toiminta jatkuu. Parhaiten vuoren luontoon ja historiaan voi tutustua merkityillä reiteillä. Niiden käyttäminen on suositeltavaa myös siksi, että maaston kuluminen saadaan estettyä.

”On hienoa ajatella, että tulevaisuudessa kalliolla humisee jälleen ikimetsä, ja sen huomassa kohoaa omintakeinen kivirakennus muistona vuorta rakastaneesta taiteilijasta”, Kytömäki sanoo. ”Jylhä Pirunvuori muistuttaa meitä ihmisiä pienuudestamme ja toisaalta siitä, ettemme ole irrallamme muusta luonnosta.”

Lähde: Luonnonperintösäätiö

Kuva: Marko Ojala

The post Sastamalan Pirunvuorelle Ikimetsän ystävien nimikkometsä appeared first on Vegelä.

Kaliforniassa perustettu ruokateknologiayritys Savor on luonut tekniikan, jossa kuumennettua hiilidioksidia ja vetyä sekoitetaan happeen. Prosessin lopputuloksena syntyy rasvasoluja, joista valmistetaan mm. voin kaltaisia rasvatuotteita. Kemiallisesti lopputuloksen pitäisi olla rakenteeltaan täysin samankaltainen kuin eläinrasva tai kasviöljy. Yksi projektin rahoittajista on tietokonejätti Microsoftin perustaja Bill Gates.

Savorin toimitusjohtaja Kathleen Alexander vertasi aiemmin uuden tuotteen hiilijalanjälkeä maidosta valmistettavaan voihin ja palmuöljyyn, kertoen Savorin ”voin” tuotannon alittavan CO2e-arvot kaloria kohden. Hiilidioksidiekvivalentti CO2e kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta *.

Savor aikoo tulevaisuudessa kehittää myös laboratoriovalmisteisia proteiineja ja niiden valmistustekniikoita.

Katso video Gatesin blogista alkuvuodelta 2024.

* Eri kasvihuonekaasuilla on erilainen ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP, Global Warming Potential). Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisee kasvihuonekaasujen GWP-indeksit arviointiraporteissaan. Muiden kasvihuonekaasujen GWP suhteutetaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävään vaikutukseen, jonka arvoksi on asetettu 1. GWP ilmoitetaan tietylle ajanjaksolle, ja hiilijalanjälkeä laskettaessa käytetään 100 vuoden tarkastelujaksoa. Esimerkiksi metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin 100 vuoden tarkastelujaksolla on 28. (OpenCo2)

Lähde: GatesNotes, Plant Based News

Kuva: Gary Doak / Alamy Stock Photo

The post Bill Gates rahoittaa vegaanista startup-projektia appeared first on Vegelä.

UFF on aloittanut käytettyjen lääkinnällisten välineiden ja tarvikkeiden keräyksen Suomessa. Kerätyt välineet lahjoitetaan kehittyvien maiden sairaanhoidon hyväksi. Meille tarpeettomiksi käyneet lääkinnälliset välineet voivat pelastaa elämän toisaalla. Viidellä toimintavuosikymmenellä UFF on luonut koko Suomen kattavan vaatekeräysverkoston ja kerännyt 178 miljoonaa euroa ilmasto- ja kehitysyhteistyöhön. Suomalaisten lahjoittamista vaatteista saaduilla varoilla järjestetään vaatteiden keräyspalvelu ja tuetaan kehitysyhteistyöhankkeita muun muassa Angolassa, Mosambikissa, Zimbabwessa ja Intiassa.

”Viime vuonna tukemme kehitysyhteistyölle oli lähes kolme miljoonaa euroa. Sairaalatarvikkeiden keräys kehittyvien maiden tueksi on luonteva lisä toimintaamme. Meille tarpeettomiksi käyneet lääkinnälliset välineet voivat pelastaa elämän toisaalla”, kertoo UFF:n kumppanuustoiminnasta vastaava viestintäpäällikkö Riitta Nissi.

UFF toimittaa Suomessa kerätyt laitteet Ruotsiin Human Bridgelle, joka kunnostaa ja huoltaa laitteet ja lähettää ne kohdemaihin. Human Bridge on humanitaarinen järjestö, joka on erikoistunut käytettyjen ja kuitenkin toimivien lääkinnällisten laitteiden ja välineiden toimittamiseen kehittyviin maihin ympäri maailman.

”Lääkinnälliset välineet ovat arvokas resurssi apua tarvitsevissa yhteisöissä. UFF:n olemassa oleva logistiikka ja yhteistyö ruotsalaisen kumppanimme Human Bridgen kanssa mahdollistavat lääkinnällisten välineistöjen tehokkaan ohjaamisen avuntarvitsijoille”, Nissi jatkaa. ​

UFF ottaa vastaan sairaalatarvikelahjoituksia niin hyvinvointialueilta kuin yksityisiltä toimijoiltakin. Ensimmäiset Suomesta lahjoitetut erät lähtivät eteenpäin heinäkuussa. Lahjoituksessa oli muun muassa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lahjoittamia sairaalasänkyjä, ultraäänikoneita, leikkausmikroskooppi ja leikkaustaso.

Paljon tarvetta ultraäänille ja sikiömonitoreille

Sairaanhoito on ihmisoikeus. Monissa kehittyvissä maissa sairaanhoidossa on puutetta lähes kaikesta. Erityisen paljon tarvetta on esimerkiksi pyörätuoleille, sairaalasängyille, ultraäänilaitteille, näöntutkimuslaitteille ja sikiömonitoreille.

Toimitettavat tarvikkeet ja välineet valitaan sen mukaan, mitä paikalliset kumppanit kertovat
tarvittavan.​ Uudelleen käyttöön toimitettavien lääkinnällisten välineiden ja tarvikkeiden kunto tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan ennen kohteeseen lähettämistä. Käyttövalikon kielen tulee olla englanti. Mukaan laitetaan käyttöohjeet.

”Jos laite ei ole kunnostettavissa tai tuotteen laatua ei voida muuten hyväksyä luovuttajamaassa, ei sitä voida myöskään hyväksyä lahjoituksena”, Human Bridgen toimitusjohtaja Robert Bergman sanoo.

Kohdemaat Itä-Euroopassa ja Afrikassa

Kehittyvissä maissa apua toimitetaan sekä organisaatioille että julkishallinnon laitoksille.

”Meillä on esimerkiksi yli kaksikymmenvuotinen yhteistyö Etiopian terveysviranomaisten kanssa. Olemme lähettäneet tarvikkeita yli 250 sairaalaan Etiopiassa”, Bergman kertoo.

Tarvikkeita toimitetaan myös Itä-Eurooppaan ja Etiopian lisäksi muihinkin Afrikan maihin.

”Toivomme, että voimme edistää globaalia kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia kiertotalouden keinoin, vaatteiden lisäksi nyt myös lääkinnällisten välineiden ja tarvikkeiden avulla”, Nissi sanoo.

Lähde: UFF

Kuva: Human Bridge

The post UFF aloitti käytettyjen sairaalalaitteiden keräyksen kehittyvien maiden hyväksi appeared first on Vegelä.